.DIY KARVALIIVI.

Mähän sain tuossa loppukesästä päähäni, että mun täytyy saada karvaliivi. Siis se sellanen tekoturkisliivi, jota voi käyttää sitten vaikka nahkatakin kanssa, kun tulee viileämmät ilmat (eli ei ihan vielä). Kaupoissa tuntui olevan vaan sellaisia vaaleampia, jotka ei kutitellut mun simpukkaa sitten yhtään. Elokuussa oltiin äitin ja siskon kanssa pari päivää Tallinnassa ja siellä eräässä kangaskaupassa sitten törmäsin tämmöiseen turrekankaaseen, jonka sävymaailma olikin hyvin mieleinen. Noh, ostin turren, siihen sopivan mustan vuorikankaan, hakaset kiinnitystä varten ja ryhdyin hommiin.

turre1

Ensin piirsin suuntaa-antavan kaavan leivinpaperille neuletakkia apuna käyttäen. Leikkasin kaavoista ensin lakanaversiot, jotka nuppineulasin päälle ja leikkelin niitä vielä sopivammiksi sieltä täältä ennenkuin leikkasin oikeasta kankaasta mitään. Kaavan säätämiseen meni ihan yllättävän kauan aikaa, että sen sai sopivan kokoiseksi joka paikasta, mutta säätäminen kyllä kannatti. Kaava-lakanoita apuna käyttäen leikkasin turrekankaasta sopivat palaset.

turre5-1ps

Seuraavaksi sama homma vuorikankaalle ja näin meillä on hienosti palikat valmiina kokoamista varten. Hupun leikkelin vasta vähän myöhemmin, kun en ollut vielä tässä vaiheessa täysin varma, että haluanko mitään huppua siihen ylipäätään. Ensimmäisen sovituksen jälkeen totesin, että haluan, joten tuunasin vielä siihen kaavan ja leikkasin kankaat.

turre6-1ps

Nuppineulasin turrekankaan palaset ensin yhteen ja sovitin hässäkkää päälle, että onko tämä edelleen sopivan kokoinen, vai tarvitseeko tehdä säätöjä. Jotain pientä taisin tuunata, mutta yllättävän vähällä selvisin.

turre4-1ps

Ihan ensimmäisenä ompelin (omin pikku kätösin neulalla ja kaksinkertaisella karhunlangalla) olkapäät yhteen etu- ja takakappaleista. Minimoidakseni möykkyisyyttä olkapäillä, leikkasin ompelemisen jälkeen tuota ylimääräistä kangasta vähän pois tuosta saumasta.

turre3-1ps

Seuraavaksi ompelin yhteen kyljet, joihin ompelin taskut samalla. Taskupussi jäi tavallaan esille vuorikankaan puolelle, mutta ompelin sen kiinni vuorikankaaseen, jottei se lepattaisi eikä se sieltä erityisemmin näy, kunhan liivi ei käänny kokonaan nurin. Taskujen alapuolelta jätin sivusauman auki, jotta liikkuvuus on varmasti hyvä. Sivusaumojen jälkeen nuppineulasin jo aikaisemmin kootun hupun paikoilleen.

turre7-ps

Sitten taitoin käsiaukkojen reunat ja ompelin ne kiinni. Taitoin hupun etureunan sisäänpäin ja ompelin paikoilleen. Siistin helman niin, että vuorikangas asettuu nätisti turrekankaan reunaan ja ompelin sen kiinni (kuvassa yllä). Taas taitos liivin etuosaan (pitkä pystysivu molemminpuolin) ja ehkä miljoonannes sovitus ja ompelin taitokset paikoilleen. Lopuksi vielä hupun etureunat kiinni etukappaleisiin ja viimeisenä silauksena muutama hakaskoukku, joilla karvaliivin saa kiinnitettyä.

Kyllähän siitä sitten lopulta valmis tuli, vaikka ainakin 2-3 viikkoa siihen meni töiden ohessa. Yhtenä vapaapäivänä tein isoimman työn, mutta sen päivän jälkeen sormet olikin tosi kipeät useita päiviä siitä neulan puristamisesta eikä se ihan hetkeen sitten houkutellutkaan. Jatkoin pienempien osioiden ompelua pikkuhiljaa pala kerrallaan silloin tällöin, kun oli iltaisin aikaa töiden jälkeen.

Tässä vähän kuvasatoa, kun käytiin Mösjöön kanssa tuolla järven rannalla ottamassa pari fotoa valmiista turresta:

turrevalmis1

turrevalmis2

turrevalmis5

turrevalmis6

Huppu on niin näpsäkkä kylmemmällä ilmalla, koska mähän en pipoja käytä muuta kuin lasketellessa. Hupun ollessa alhaalla, se antaa kivasti massaa tuohon yläosaan, jota se kyllä kaipasi, että säilyy tietynlainen tasapaino. Ilman huppua liivi olisi ollut jotenkin alapainoinen, koska tuota takalistoa kuitenkin on sen verran enemmän kuin hartioita.

Ohjeen turreliivin tekoon löysin Pinterestistä ja tein oman liivini suunnilleen näiden ohjeiden mukaan, pikkuisen muunnellen. Ohjeesta poiketen mulla tosiaan oli käytössä myös vuorikangas ja käsinompelu-tekniikka ompelukoneen sijaan.

.DIY KESTOVANULAPUT.

Kerroin kesällä jo tässä postauksessa, että aion siirtyä kankaisiin kestovanulappuihin heti, kun vaan pääsen toimivan ompelukoneen ääreen ja tosiaankin toteutin tämän projektin kesällä. Siitä saakka olen omassa käytössä käyttänyt vain näitä kankaisia vanulappuja ja olen tykännyt, että tämä on erinomaisen toimiva tapa vähentää edes yhdenlaista roskaa.

kestovanulaput1

Kankaisten vanulappujen tekoon tarvitaan kangasta (itse valitsin mustaa bambutrikoota), sakset, muutama nuppineula ja yksi vanulappu mitaksi.

kestovanulaput3

Vanulappua mittana käyttäen nuppineulataan kankaasta pitkittäinen kaistale -> leikkaa. Tätä valmista soiroa voi sitten käyttää mittana seuraavaa soiroa varten. Jatka kunnes kangas on kokonaan leikattu pitkiksi soiroiksi.

kestovanulaput4

Jälleen vanulappua mittana käyttäen leikataan soiroista sopivan suuruisia neliöitä. Ei hirveästi haittaa, vaikka ne ei olisi ihan täysin samanmittaisia. Ompelun jälkeen voi sitten leikellä ylimääräisiä kangaslirpakkeita pois tarvittaessa.

kestovanulaput5

Tässä vaiheessa pitäisi olla runsas läjä neliön muotoisia kangastilkkuja. Sitten asetetaan peffa ompelukoneen ääreen ja otetaan kaksi lappua, jotka ommellaan kaikilta reunoiltaan yhteen. Tässä saattaa sitten mennä huomattavasti enemmän aikaa, kuin kuvittelisi. Itse ompelin 82:ta vanulapputilkkua ainakin 3-4 tuntia ompelukoneella istuen. Ompeluvaiheen jälkeen otin vielä kangassakset käteen ja leikkasin lappujen reunat siisteiksi, jotta ompeleen viereen ei jäänyt ylimääräistä kangasta lerpattamaan.

kestovanulaput

Tässä osa valmiista vanulappusista, jotka ovat jo käyneet pyykkikoneessa ainakin kerran tai pari ja olleet tosiaan käytössä sieltä heinäkuusta lähtien. Koirankarvat kankaissa on meillä vakio, en jaksa liikaa häiriintyä niistä näissäkään.

kestovanulaput2

Käytössä olevat kestovanulaput majailevat tässä vanulappukupissa, joka sijaitsee kylppärin peilikaapissa. Tästä niitä on helppo käyttää ja ne menee pieneen tilaan. Käytetyt vanulaput viskaan kylppärin naulassa roikkuvaan vetoketjulliseen pesupussiin odottamaan, että pussukka täytyy sen verran, että sen viitsii laittaa vaatepyykin joukkoon pyykkikoneeseen.

Ostamastani kankaasta valmistui siis yhteensä 82 kestovanulappua, joka on aika lähelle yhden kaupasta saatavan vanulappupaketin vanulappumäärää. Jos mä käytän 2 kestovanulappua päivässä, kestää nuo 82 lappusta mulla 41 päivää, eli reippaasti yli kuukauden. Vaikka käyttäisin kolmekin kestovanulappua päivässä, kestäisi ne siltikin 27 päivää käytössä. Noin kerran kuussa kun ne laittaa pesukoneeseen, ne ei pääse koskaan loppumaan kesken ja kupissa on aina jonkinverran lappusia käytössä, vaikka osa olisikin pesupussissa odottamassa pesua tai kuivumassa pesun jälkeen.

Kankainen vanulappu on ollut pääasiassa ihan yhtä mukava käyttää kuin ne perus kertakäyttöisetkin. Bambutrikoo on pehmeää kangasta ja se imaisee itseensä nestemäistä tuotetta samalla tavalla kuin tavallinen vanulappukin. Ainoastaan hieman geelimäisempi kasvovesi, jota juuri nyt käytän, jää kestovanulapun pinnalle lainehtimaan ja sen saaminen kasvoille on alkuun hieman hankalampaa, mutta ei sekään ole suureksi ongelmaksi muodostunut. Nestemäisempi silmämeikinpoistoaine taas on toiminut erinomaisesti silloin, kun sitä olen tarvinnut ja yhdellä lapulla poistaa helposti meikin molemmista silmistä. Ihan alkuun kangaslapuista lähti joitakin mustia kangashippusia iholle, mutta sekin vähenee jokaisen pesun myötä.

En keksi näistä mitään oikeasti huonoa sanottavaa, paitsi että näitä oli vähän pain-in-the-ass ommella, mutta onneksi sitä ei tarvitse tehdä kuin kerran :D Käytössä kestovanulaput toimii erinomaisesti ja säästää mun käyttömäärällä noin 9-10 vanulappupakettia vuodessa. Meikkikeikkoja ja kynsilakanpoistoa varten pidän edelleen varalla yhden tavallisen vanulappupaketin jemmassa, mutta sille ei järin paljoa tule käyttöä.

Yksi pieni ekoteko kerrallaan!

.SMOKY-TUTORIAALI.

Pitkästä aikaa vähän tutoriaalia kehiin. Ajattelin näyttää miten yleensä itse teen yksinkertaisen kahden luomivärin smoky eyes -silmämeikin. Tämä ei ole mitään erityisen vaikeaa, kun on hyvät tuotteet ja oikeanlaiset siveltimet. Tärkeää on ymmärtää millainen luomivärimuoto sopii oman silmän malliin, mutta sen löytää kyllä kokeilemalla.

smoky_tuto_24

1. Olen peittänyt ja puuteroinut silmänaluset, piirtänyt kulmat paikoilleen ja pohjustanut silmäluomen silmämeikinpohjustustuotteella.

2. Otetaan haluttu tumma luomiväri siveltimeen ja taputellen levitetään se koko liikkuvalle luomelle kevyesti häivytellen reunoja.

3. Otetaan haluttu vaalea luomiväri ja levitetään se kulmaluulta alaspäin niin, että se kohtaa tumman luomivärin rajan (saa mennä aavistuksen limittäinkin). (Smokymeikkiin sopii hyvin esim. tämä paletti.)

smoky_tuto_25

4. Otetaan häivytyssiveltimeen samaa tummaa luomiväriä ja pehmitellään tumman ja vaalean rajaa niin, että se nousee suunnilleen samassa linjassa kulmakarvan kanssa. Väriä voi tuoda ylemmäskin jos haluaa, nyt jätin tarkoituksella hieman kevyemmäksi. Kun tässä häivytysvaiheessa tuolla alla on jo vaalea shimmerinen luomiväri, on häivytystä huomattavasti helpompi tehdä tosi tummallakin luomivärillä, se häivyttyy melkein kuin itsestään.

5. Otetaan viistopäiseen siveltimeen vaaleaa luomiväriä ja käydään läpi silmän sisänurkka molemmilta puolilta (ylä- ja ala) häivyttäen niin, ettei tumman ja vaalean raja jää liian selkeäksi.

6. Otetaan toinen viistopäinen sivellin ja siihen tummaa luomiväriä, jolla käydään läpi alaluomi ulkonurkasta sisänurkkaa päin häivyttäen. Rajaus saa olla paksumpi ja tummempi ulkonurkassa.

smoky_tuto_26

7. Otetaan pyöreäpäinen pienehkö sivellin, johon töpäytetään pikkuisen tummaa luomiväriä, jolla sitten häivytellään ja pehmitellään äsken tehtyä alaluomen tummaa rajausta. Kukin päättäköön miten pitkälle alaspäin haluaa alarajausta pehmitellä eli kuinka dramaattista lopputulosta on hakemassa.

8. Seuraavaksi otetaan haluttu nestemäinen rajausväri, jolla tehdään halutunmallinen rajaus silmiin. Mä valitsin tämän mun go-to -tyylin, eli siipirajauksen.

9. Lopuksi ripset taivutetaan tarvittaessa (itsehän en taivuta), lisätään ripsiin valkoinen pohjustusmaskara ja lopuksi musta ripsiväri, mitä tuuheuttavampi sen parempi, siksi tuo lisämassaa tuova pohjustuskin on oikein omiaan smokymeikkiin. Smokyyn sopii hyvin myöskin alaripsien maskarointi, koska alaluomellakin on sen verran voimakkaasti tummaa luomiväriä.

Meikin voi hyvinkin jättää jo tähän jos haluaa, mutta näytän vielä pari kikkaa millä meikistä saadaan vielä enemmän irti.

smoky_tuto_27

10. Lisätään vielä alaripsien tyveen tummaa rajauskynää lähes koko matkalta, jälleen niin, että ulkonurkasta rajaus saa olla paksumpi ja häipyä sitten sisänurkkaa kohti. Tämä on huomattavasti helpompi tehdä ENNEN ripsivärin levittämistä alaripsiin, mutta halusin näyttää miltä kokonaisuus näyttää ilman tätä rajausta ja siksi jätin sen vasta tähän vaiheeseen, normaalisti olisin tehnyt tämän tosiaan ennen ripsivärin levittämistä.

11. Tässä valmis meikki tähän saakka. Itse en yleensä tykkää tehdä sisäkajalia, koska se ei mulla ikinä pysy ja saattaa pidemmän päälle ärsyttää silmiä, joten yleensä itse päädyn smokymeikissä tähän pisteeseen saakka. Toki tumman sisäkajalin sijasta voi käyttää myös vaaleaa sävyä jos haluaa, se kirkastaa ja jopa aavistuksen suurentaa silmää.

12. Jos kuitenkin haluaa smokymeikistä vieläkin dramaattisemman kannattaa tarttua vielä kerran siihen tummaan kajaliin ja piirtää myös silmän alaluomen vesiraja tummaksi. Jos yläluomen vesiraja edelleen pilkottaa selkeästi niin kannattaa rajata myös se viimeistään tässä vaiheessa. Mulla yleensä ripsivärin levitys hoitaa sen homman tarpeeksi hyvin, että harvoin jaksan enää tightliningia tehdä, mutta jollekin muulle se voi olla tarpeellinen.

smoky_tuto_19

Tässä vielä koko smokymeikki ilman sisäkajalia, joka tosiaan on yleensä se mun oma valinta.

smoky_tuto_23

Ja vielä vertailun vuoksi sama kokonaisuus tumman sisäkajalin kanssa.

Smoky on tälleen meikkaajana usein se helpoin ja nopein silmämeikkityyli, jota asiakas voi pyytää juhlameikkiin tullessaan (riippuen tietty silmän mallista, joskus se on hyvinkin kaukana helposta ja nopeasta). Smokyn voi tehdä tällä tavalla ihan vaan mustalla ja vaalealla, joka on se klassinen ja ehkäpä yksinkertaisin tyyli, mutta ihan yhtälailla voi kikkailla väreillä jos tykkää. Yksi mun lemppareista on sellainen oikein tumma luumuinen smoky mattaisilla luomiväreillä toteutettuna.

Smoky on helppo myöskin muokata kahden luomivärin tekniikasta kolmen luomivärin tekniikkaan, jossa yleensä se häivytysväri (kohta 4.) vaihdetaan johonkin kolmanteen sävyyn, joka on tummuudeltaan jotain tummimman ja vaaleimman välistä. Tällöin saattaa joutua nostamaan tumminta väriä vähän ylemmäs kuin tässä tutoriaalissa (kohta 2.).

Uskallatteko lähteä kokeilemaan smoky-meikkiä tämän tutoriaalin avustuksella?

Postaus sisältää mainoslinkkejä.