Kävin kesäkuussa tekemässä reissun äidin ja siskon kanssa IKEAan, kun tarvitsin uuteen kotiin vähän sitä sun tätä pientä juttua ja halusin myöskin useampia viherkasveja sieltä. Uusia viherkasveja on välillä vähän hankala hankkia, kun ei ole autoa käytössä, varsinkin kun isommista kasveista puhutaan. Jos pääsisin milloin tahansa autolla johonkin Plantageniin tai IKEAan, niin mulla olisi vieläkin enemmän kaikenlaisia salaatteja ympäri kämppää.
Mun mielestä koti ei ole koti jos siellä ei ole viherkasveja, tämän olen oppinut kotoa. Äidillä on aina jonkinlainen viidakko meneillään jossain kohtaa, joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta aina on jotain ja olen siihen tottunut ja viherkasvit nyt vaan tuntuu kotoisilta mulle. Nykyään olen sitä mieltä, että enemmän on enemmän ja se kyllä näkyy tässäkin kodissa: jotain vihreää on oikeastaan melkein kaikilla tasaisilla pinnoilla.
Kaikki kesällä hankitut ei selviytyneet mun käsittelystä ja ne on heitetty Molokiin joko kuivuneina tai ylikastelusta mädäntyneinä, mutta useampia kuitenkin on edelleen ihan elossa! Yksi niistä on tämä kuvassa oikealla oleva söpönen, jossa on nahkeat pyöreät lehdet. Se sopii hienosti tuon korkeamman kaveriksi tuohon lipaston päälle.
Tuo korkea palmuvehka on ollut mulla jo ainakin pari vuotta ja se on kyllä yksi kiitollisimmista kasveista ikinä! Sille riittää pieni liraus vettä kerran viikossa ja se vaan pukkaa uutta lehteä ja oksaa ihan tyytyväisenä! Annoin samanlaisen veljentytölle 16-vuotis syntymäpäivälahjaksi juuri tämän helppouden takia, toivottavasti se on vielä elossa :D
Kolme pientä ja söpöä succulent-kasvia elelee olohuoneen ikkunalaudalla sulassa sovussa muutaman muun rehun kanssa. Tuo vasemmalla oleva on appelsiini, jonka olen kasvattanut useammasta appelsiininsiemenestä. Pitäisi ehkä erotella niitä taimia omiin ruukkuihin, jospa ne alkaisi kasvaa isommiksi.
Samalla ikkunalaudalla on myös tämä pallon mallinen pieni suippolehtinen kaunotar. Siitä on kyllä kellastunut varmasti kymmeniä ellei satoja lehtiä tuolta keskeltä, mutta silti se on kyllä tehnyt uuttakin lehteä ja näyttää edelleen ihan elinvoimaiselta. Mulla oli samanlainen (mutta pienempi) ennenkin, mutta se jäi Mösjöölle erossa ja oli ihan elävä edelleen vuosienkin päästä.
Kirjahyllyn ja sohvan väliseen nurkkaan halusin jonkun korkeamman kasvin ja tämä palmu-tyyppi oli siihen juuri sopiva. Toistaiseksi vain muutamia kuivia lehtiä olen havainnut hänessä.
Sen alle piti kuitenkin laittaa tuommoinen korokejakkara, kun muuten kasvi olisi jäänyt liikaa sohvan taakse. Jakkara löytyi Granitista ja se on täydellinen ja hieno.
Olohuoneessa on myös tuollainen superihana isolehtinen nukkumaija (vas), johon olen aivan kertakaikkisen ihastunut. Lipaston päällä on vielä tuollainen tupeen näköinen kasvi, joka tuntuu selviytyvän tässä taloudessa oikein mukavasti.
Makuuhuoneessa on ikkunalaudalla yksi anopinkieli, joka tuntuu myöskin olevan hyvin kiitollinen siitä viikottaisesta vesitilkasta, jonka se saa eikä ole valittanut yhtään.
Haaveilen hankkivani vielä ainakin tämän ison ”puun” olohuoneeseen pakastimen päälle, haluaisin kokeilla uudelleen valuvaa murattia, koska tykkään niistä, mutta edellinen tosiaan mätäni, kun ylikastelin sitä. Haluaisin johonkin myös toisenkin anopinkielen ja toisen viirivehkan. Lisää pieniä mehikasveja menisi myös moneenkin koloon, ne tuntuu sopivan mulle :D
Mun viherkasvien hoitofilosofia on sellainen, että vettä kerran viikossa (yleensä perjantaisin) ja jos joku nuupahtaa ennen perjantaita niin sille sitten liraus vettä silloin, kun nuupahtamisen olen havainnut. Nypin niistä kellastuneet/ruskeat lehdet pois silloin tällöin, kun sellaisia havaitsen, mutta muuten en niille oikeastaan mitään tee. Jos ne ei kestä tätä käsittelyä, ne ei ole mun kasveja :D
Minkäslaisia viherpeukaloita te olette?
.Mari Anniina. 