.VIHERKASVEJA IKEASTA.

Kävin kesäkuussa tekemässä reissun äidin ja siskon kanssa IKEAan, kun tarvitsin uuteen kotiin vähän sitä sun tätä pientä juttua ja halusin myöskin useampia viherkasveja sieltä. Uusia viherkasveja on välillä vähän hankala hankkia, kun ei ole autoa käytössä, varsinkin kun isommista kasveista puhutaan. Jos pääsisin milloin tahansa autolla johonkin Plantageniin tai IKEAan, niin mulla olisi vieläkin enemmän kaikenlaisia salaatteja ympäri kämppää.

Mun mielestä koti ei ole koti jos siellä ei ole viherkasveja, tämän olen oppinut kotoa. Äidillä on aina jonkinlainen viidakko meneillään jossain kohtaa, joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta aina on jotain ja olen siihen tottunut ja viherkasvit nyt vaan tuntuu kotoisilta mulle. Nykyään olen sitä mieltä, että enemmän on enemmän ja se kyllä näkyy tässäkin kodissa: jotain vihreää on oikeastaan melkein kaikilla tasaisilla pinnoilla.

viherkasvit_01

Kaikki kesällä hankitut ei selviytyneet mun käsittelystä ja ne on heitetty Molokiin joko kuivuneina tai ylikastelusta mädäntyneinä, mutta useampia kuitenkin on edelleen ihan elossa! Yksi niistä on tämä kuvassa oikealla oleva söpönen, jossa on nahkeat pyöreät lehdet. Se sopii hienosti tuon korkeamman kaveriksi tuohon lipaston päälle.

Tuo korkea palmuvehka on ollut mulla jo ainakin pari vuotta ja se on kyllä yksi kiitollisimmista kasveista ikinä! Sille riittää pieni liraus vettä kerran viikossa ja se vaan pukkaa uutta lehteä ja oksaa ihan tyytyväisenä! Annoin samanlaisen veljentytölle 16-vuotis syntymäpäivälahjaksi juuri tämän helppouden takia, toivottavasti se on vielä elossa :D

viherkasvit_02

Kolme pientä ja söpöä succulent-kasvia elelee olohuoneen ikkunalaudalla sulassa sovussa muutaman muun rehun kanssa. Tuo vasemmalla oleva on appelsiini, jonka olen kasvattanut useammasta appelsiininsiemenestä. Pitäisi ehkä erotella niitä taimia omiin ruukkuihin, jospa ne alkaisi kasvaa isommiksi.

viherkasvit_03

Samalla ikkunalaudalla on myös tämä pallon mallinen pieni suippolehtinen kaunotar. Siitä on kyllä kellastunut varmasti kymmeniä ellei satoja lehtiä tuolta keskeltä, mutta silti se on kyllä tehnyt uuttakin lehteä ja näyttää edelleen ihan elinvoimaiselta. Mulla oli samanlainen (mutta pienempi) ennenkin, mutta se jäi Mösjöölle erossa ja oli ihan elävä edelleen vuosienkin päästä.

viherkasvit_04

Kirjahyllyn ja sohvan väliseen nurkkaan halusin jonkun korkeamman kasvin ja tämä palmu-tyyppi oli siihen juuri sopiva. Toistaiseksi vain muutamia kuivia lehtiä olen havainnut hänessä.

viherkasvit_05

Sen alle piti kuitenkin laittaa tuommoinen korokejakkara, kun muuten kasvi olisi jäänyt liikaa sohvan taakse. Jakkara löytyi Granitista ja se on täydellinen ja hieno.

viherkasvit_07

Olohuoneessa on myös tuollainen superihana isolehtinen nukkumaija (vas), johon olen aivan kertakaikkisen ihastunut. Lipaston päällä on vielä tuollainen tupeen näköinen kasvi, joka tuntuu selviytyvän tässä taloudessa oikein mukavasti.

viherkasvit_09

Makuuhuoneessa on ikkunalaudalla yksi anopinkieli, joka tuntuu myöskin olevan hyvin kiitollinen siitä viikottaisesta vesitilkasta, jonka se saa eikä ole valittanut yhtään.

Haaveilen hankkivani vielä ainakin tämän ison ”puun” olohuoneeseen pakastimen päälle, haluaisin kokeilla uudelleen valuvaa murattia, koska tykkään niistä, mutta edellinen tosiaan mätäni, kun ylikastelin sitä. Haluaisin johonkin myös toisenkin anopinkielen ja toisen viirivehkan. Lisää pieniä mehikasveja menisi myös moneenkin koloon, ne tuntuu sopivan mulle :D

Mun viherkasvien hoitofilosofia on sellainen, että vettä kerran viikossa (yleensä perjantaisin) ja jos joku nuupahtaa ennen perjantaita niin sille sitten liraus vettä silloin, kun nuupahtamisen olen havainnut. Nypin niistä kellastuneet/ruskeat lehdet pois silloin tällöin, kun sellaisia havaitsen, mutta muuten en niille oikeastaan mitään tee. Jos ne ei kestä tätä käsittelyä, ne ei ole mun kasveja :D

Minkäslaisia viherpeukaloita te olette?

.TAULU JA MALJAKKO.

Mä tykkään tietyssä määrin koriste-esineistä. Niiden pitää olla asunnon kokonaistyyliin sopivia, suht simppeleitä tyyliltään ja jos ne sattuu olemaan jonkun suomalaisen käsityöläisen kädenjälkeä niin aina vaan parempi.

jattalavi1

Törmäsin Jatta Lavin keramiikkaan eräässä pikkukahvilassa ja tykästyin näihin maljakoihin ihan täysillä! Jotenkin tuntui siltä, että edes yksi tämmöinen on vain kertakaikkiaan saatava! Maljakko on ihan supersöpö, symppis ja jotenkin vain todella ihastuttava! Tykkään tuosta muotokielestä todella paljon.

jattalavi2

Arvoin pitkään mustan ja valkoisen välillä, mutta päädyin sitten kuitenkin valkoiseen, koska se todennäköisesti helpommin löytää paikan oikeastaan mistä tahansa. Ainakin nyt alkuun laitoin sen tuohon mustalle pöydälle olohuoneeseen ja aamulenkillä otin mukaan muutaman heinän siihen.

hiilit

Samassa kahvilassa oli myynnissä myös A4-kokoisia printtejä tauluiksi, joista monet oli tosi nättejä, mutta tähän pihlajanmarja-kuvaan mä ihastuin ihan kympillä! Näitä printtejä ja muutakin saa ostettua HIILIT verkkokaupasta. Tässä kuvassa on jotain ihanan herkkää, se oli vain saatava. Harvoin mä ihastun mihinkään tauluun/kuvaan sillä tasolla, että se on vain pakko ostaa, mutta tätä mä en vaan voinut jättää sinne.

Molemmat hujahtivat kotiin ihan kuin ne olisi aina olleetkin siellä!

.UUTTA ILMETTÄ KEITTIÖÖN.

Joskus hyvinkin pienillä muutoksilla voi saada aikaan isolta tuntuvan muutoksen. Tällä kertaa pieni-iso muutos tapahtui mun uuden kodin keittiöön. Keittiössä oli (mun mielestä) rumat puiset vetimet puunvärisissä ovissa ja laatikoissa, joka oli tosi monotonisen näköinen ja vähän kasari. Mä en järin paljoa tykkää mistään 80- ja 90-lukujen sisustuksellisista ratkaisuista ja nuo vetimet meni juuri siihen ewww-kategoriaan mun päässä.

keittio_kahvat_11

Kävin IKEAssa ja mukaan tarttui (monen muun tavaran lisäksi) nämä mustat vetimet, joiden ajattelin sopivan keittiöön kuin nakutettu ja kappas, en ollut väärässä!

keittio_kahvat_10

Mulla kun on nuo mustat Smegit, radio ja musta käsisaippuapullo niin mustat vetimet istuu kokonaisuuteen kuin nakutettu!

keittio_kahvat_09

Vuokrakämpästä kuitenkin on kyse niin en heittänyt vanhoja vetimiä jorpakkoon vaan laitoin ne säilöön, jotta ne on sitten olemassa jos päätänkin ottaa nämä uudet mukaan, jos/kun joskus tästä asunnossa muutan pois.

keittio_kahvat_07

Eikö olekin jännä miten isolta tuntuva ero tapahtui näin pienellä muutoksella? Asunto on taas yhden asteen enemmän mun näköinen tämän muutoksen myötä.