.RUOKAKASSI.

Meillä on herkästi vähän mielikuvituksetonta ruoanlaittoa (varsinkin talvisin, kun on pimeää, synkkää ja tylsää, eikä mikään inspiroi) ja olen pidempään jo ajatellut, että sille pitäisi tehdä jotain, mutta en vain ole saanut aikaiseksi ennen kuin kolmisen viikkoa sitten.

Meillä on aina ollut ongelmana, että on vaikea keksiä mitä ruokaa sitä tekisi. En ole niin ennakoiva, että viikonloppuna hoksaisin reseptikirjan kanssa suunnitella mitä ruokia tehdään seuraavalla viikolla vaan ne tulee vähän silleen extempore-ajatuksina vasta ruokakaupassa ja herkästi sapuskat on aina niitä samoja helppoja sotkuja, mitä tehdään aina. Sain vihdoinkin tästä tarpeekseni ja tilasin pitkän harkinnan jälkeen Sannan Ruokakassin!

ruokakassi_01

Sannan Ruokakassi on palvelu, jossa joka maanantai-ilta kotiovelle toimitetaan kassillinen ruoka-aineksia ja reseptivihko, jossa on ohjeet kolmeen eri ateriaan sille viikolle. Me tilattiin Maukaskassi, jossa on kolme eri ateriaa kahdelle hengelle. Kassissa tulee kaikki oleelliset raaka-aineet, mitä kolmeen ateriaan kuuluu, mutta etukäteen on myös ilmoitettu, että mitä aineksia pitäisi löytyä valmiiksi kotoa. Näihin kuuluu yleensä esim. oliiviöljyä, voita, mausteita, valkoviinietikkaa, hunajaa jne, joista useimpia yleensä löytyykin jo kotoa joka tapauksessa.

ruokakassi_02

Meillä on nyt kolmas viikko meneillään Sannan Ruokakassipalvelua ja ollaan ainakin tähän saakka oltu hyvin tyytyväisiä! Nähtävästi joka viikko tulee yksi kasvis-, yksi kala- ja yksi liharuoka ja se sopii meille oikein hyvin. Palvelussa on olemassa myös Vegekassi jos haluaa mieluummin lihattomia reseptejä, Perhekassin voi valita erikseen myös gluteenittomana ja ihan uutena on tullut myös Lasten Suosikkikassi. Meille kuitenkin parhaiten tuntui sopivan tämä Maukaskassi ihan siksikin, että se oli tällä hetkellä ainut, jonka sai vain kahdelle hengelle.

Torstaisin tulee sähköpostiin seuraavan viikon reseptit PDF-tiedostona, jolloin on helppo myös merkata viikonlopun kauppalistaan, että täytyykö reseptejä varten ostaa jotain pientä. Tähän saakka ei ole tarvinnut ostaa kuin ihan muutama pikkujuttu, joita meillä ei valmiiksi ollut. Vähän olin huolissani, kun ensimmäisellä viikolla listalla oli mm. valkoviinietikkaa, jota en siis ole ikinä eläissäni käyttänyt ruoanlaitossa ja mietin, että mitä sille loppupullolle sitten teen, jos en sitä käytäkään enää ikinä, mutta ei ollut huolta siitäkään, kun sitä on kuulunut laittaa seuraavien viikkojenkin resepteistä vähintään yhteen per viikko, joten ehkä se tulee vielä käytettyä (ja ostin pienimmän pullon mitä kaupasta löytyi).

Viikonloppuna ollaan sitten tosiaan menty ostoslistan kanssa ruokakauppaan ja ostettu samalla koko viikon edestä mulle aamupalajogurtit ja hedelmät, leipää, maitoa jne. mitä extraa nyt sitten tarvitseekaan viikoksi. Viikonloppuna myöskin sovitaan minä iltoina tehdään ruokaa, koska ne vähän elää viikosta toiseen mun työvuorojen takia. Iltavuoropäivinä ei kannata tehdä, kun mä olen niin myöhään kotona, joten silloin Mösjöö saa pärjätä omillaan :D

Perjantaisin tulee tekstiviestillä toimitusaika tunnin tarkkuudella maanantai-illalle ja tosiaan maanantaina ruokakassi toimitetaan kotiovelle. Jos kukaan ei juuri sillä hetkellä olekaan kotona, jätetään kassi oven taakse.

Kun palveluun on kirjautunut, on nettisivuilla helppo laittaa tietyt viikot ”pois päältä” jos tietää etukäteen, ettei ketään tule olemaan maanantaina (tai koko viikkona) kotona tai jos haluaakin välillä tehdä ”ihan itse” kaiken.

ruokakassi_12

Ensimmäisen kahden viikon resepteistä nämä neljä oli ehdottomasti meidän suosikkeja. Ihan ensimmäisenä tehtiin aasialaista nuudelikeittoa kananmunalla ja se oli niin taivaallisen hyvää, että koko kokeilu sai positiivisen auran ympärilleen sen ansiosta. Spagetti savukinkulla oli myös erinomaisen maukasta, kuten myös toisen viikon sinihomejuustoinen pasta valkosipulipaistetun parsakaalin kanssa. Viime perjantaina tehtiin karitsanjauhelihapihvejä rosmariinilla ja haudutettua sipulia, salaattia ja riisiä ja se meni myös suosikkien listalle. Kahden viikon resepteistä ainoastaan kalaruoat jäi vähän ”meh”-asteelle, eli ei ollut pahaa, mutta ei nyt niin superhyvääkään. Tykkään siltikin siitä, että myös kalaruokia kuuluu viikon resepteihin, koska kalaa tulee itse tehtyä melkein-ei-koskaan, joten nyt on ”pakko” syödä myös kalaa enemmän.

ruokakassi_04

Eilen illalla töiden jälkeen tehtiin kanapataa kapriksilla ja punajuurilla ja keitettyjä perunoita kaveriksi. Tykkään siitä, että näiden ruokien myötä tulee meidänkin taloudessa käytettyä sellaisia ruoka-aineita, joita en olisi ihan heti oma-aloitteisesti käyttänyt tai ainakaan en olisi osannut yhdistellä niitä keskenään tällä tavoin. Myös maustamisen ja kastikkeiden suhteen on tullut paljon ahaa-elämyksiä. Vaikka mä ihan pärjäänkin keittiössä, niin multa puuttuu sellainen luontainen ymmärrys miten ruokaa voisi maustaa muutenkin kuin suolalla, mustapippurilla ja valkosipulilla :D

ruokakassi_05

Kaikki ruoat on tähän saakka ollut ihan helppoja tehdä eikä niitä varten ole tarvinnut mitään erikoista välineistöä, kunhan on muutama eri kokoinen kattila, paistinpannu, valkosipulipuristin ja muuta sellaista peruskamaa niin hyvin pärjää. Reseptejäkään en ole sen enempää tuunannut kuin ehkä laittanut kahden valkosipulinkynnen sijaan neljä (tai kuusi), mutta muuten olen pyrkinyt menemään suunnilleen reseptien mukaan.

Näistä kahden hengen resepteistä on pääasiassa tullut juuri sopivat annokset kahdelle, mutta toki joistakin on sellainen miniannos saattanut jäädä ylikin ja niistä on sitten koottu erinäisiä sekametelisoppa-henkisiä aterioita esim. viikonlopulle :D

Sannan Ruokakassin Maukaskassi maksaa 50e viikossa (kahdelle hengelle) ja sen lisäksi niihin mun aamupalavermeisiin ynnä muihin ”extroihin” menee keskimäärin 60-70e viikossa eli karkeasti laskettuna plus/miinus 450e kuukaudessa jos ei hirveästi tee ylimääräisiä ruokakauppareissuja välissä. Ennen tätä meillä saattoi mennä jopa 600e kuussa ruokakauppaan ja siellä tuli käytyä 2-4:kin kertaa viikossa, kun nyt riittää yleensä yksi kerta, EHKÄ toinen käynti jos jotain oleellista loppuukin kesken viikkoa. Harventuneet kauppakerrat myöskin ehkäisee ylimääräistä herkkujen (suklaat, karkit, sipsit jne.) ostamista, joka on vain hyvä asia. Se on vaan niiiiin helppo ottaa kauppareissulla myös jotain hyvää mukaan, mutta jos kaupassa käy vain kerran viikossa, ei tule tätäkään sitten tehtyä ainakaan enempää kuin sen yhden kerran.

ruokakassi_06

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tämä Sannan Ruokakassi on ollut aivan täysin win/win -homma meille! Tulee kokeiltua uusia hyviä makuja, kokkailtua ylipäätään enemmän, opittua ruoanlaitosta ja maustamisesta uusia asioita ja oikeasti myös syötyä yhdessä pöydän ääressä enemmän. Ja kaikki tämä hyvin minimaalisella efortilla, kun kaikki se varsinainen ruokien suunnittelu, reseptien etsiminen ja jopa ruokakaupassa käynti on delegoitu jollekin toiselle :D Täydellistä!

Ruokaillessa on myös aina yhtä hyvää seuraa pöydän alla :D

.MARIN RESEPTIKIRJA.

Mä en ole mikään foodie, syön hyvin mielikuvituksettomia ruokia ihan yhtä lailla kuin mielenkiintoisempiakin, mutta kyllähän hyvä ruoka saa aikaan hyvän mielen ja on muutakin kuin pelkkää polttoainetta. Perusarkena en välttämättä tee koko viikolla kunnon ruokaa jos sattuu olemaan vaikkapa iltavuoropainotteinen työviikko ja joskus ruoanlaittaminen ei juuri innosta vapaalla ollessakaan. Ruoka ja siitä kiinnostuminen on mulla hyvin kausittaista, välillä innostun ihan hulluna erilaisista resepteistä ja kokeilen mielelläni erilaisia uusia makuelämyksiä ja myös itse ruoanlaitto on mun mielestä kivaa, mutta sitten taas saattaa tulla näitä kausia, kun teen mieluummin lämpimiä voileipiä mikrossa ja juon kaakaota :D

reseptikirja_01

Nykyään varmaan aika monet ihmiset tsekkaa reseptinsä netistä tai suosikkiblogeista tai jopa ihan reseptikirjoista ja toki itse teen ihan samaa, mutta mä tykkään siitä, että ne resepteistä parhaimmat on samoissa kansissa, jotta ne jää varmaan talteen ja on löydettävissä helposti uudelleen. Olen vuosien ajan keräillyt reseptejä sieltä sun täältä, ehkäpä eniten erilaisista ilmaislehdistä (Pirkka jne.), mutta myös joistakin kirjoista, netistä, blogeista, siskolta ja äidiltä ja kerännyt ne kaikki yhteen omaan reseptikirjaan eräänlaiseksi sekametelisopaksi.

reseptikirja_02

Tein kirjaan sisällysluettelon (ja sivunumerot), jotta on helpompi ja nopeampi löytää se aihealue, jota hakee. Jaoin eri osiot aika karkeasti, koska en halunnut rajoittaa lokerointia liian monimutkaiseksi ja periaatteessa melkein kaikissa kategorioissa voi olla sekaisin sekä kasvis- että liharuokia. Eli hyvin löysä systeemi. Ja jos ihmettelette, että miksi tuolla toistuu samat osiot kahteen kertaan, se johtuu siitä, että alkuperäiseltä alueelta loppui tila kesken niin piti jatkaa kirjan loppupäähän.

reseptikirja_03

Merkkasin jokaisen alkavan alueen vaaleanpunaisella post-it-lapun lipareella, jotta oikeaan on vieläkin helpompi löytää. Ja kuten näkyy, kirja on aika täynnä, kun se tuolla lailla pullistelee.

reseptikirja_04

Olen tosiaan keräillyt reseptejä sieltä täältä ja mun lemppareita on kaikki mitkä voi leikata kuvina talteen. Huomaan nimittäin, että tartun mieluummin reseptiin, josta mulla on kuva kuin reseptiin, jonka olen kirjoittanut käsin (varsinkin jos en ole sitä ruokaa tehnyt vielä kertaakaan). Lempparireseptejä, joita teen uudelleen ja uudelleen, olen merkkaillut pienellä sydämellä (kuten Guacamolessa), jotta löydän ne tuolta seasta helpommin ja muistan, että tämä oli oikeasti hyvää, kannattaa tehdä uudelleenkin. Saatan myös merkata reseptiin muutosehdotuksia kokeiltuani sitä ensimmäisen kerran, jotta muistan seuraavalla kerralla.

reseptikirja_05

Aina, kun tulee jotain ilmaisia reseptilehtisiä eteen, nappaan ne mukaan ja leikkelen talteen kiinnostavimmat reseptit, joita ihan oikeasti voisin nähdä itseni tekevän. Mulla on tallessa muutamia vähän monimutkaisempiakin reseptejä, mutta tunnen itseni tarpeeksi hyvin, että mun on aivan turha kerätä itselleni sellaisia kovin paljoa. Eli vaikka joku ruokakuva näyttäisi lehdessä jumalaiselta, mutta sen valmistamiseen menee koko päivä tai siihen tarvitaan neljää erilaista viinietikkaa, jotain erikoista vihannesta (josta en ole edes kuullut koskaan ennen) tai lohikäärmeen verta, niin voin ihan suosiolla skipata ne reseptit kokonaan: en kuitenkaan tekisi niitä ikinä. Sama pätee muuten reseptikirjoihin, jos ne vaikuttaa yhtään liian korkealentoisilta niin mä en niitä tartte.

reseptikirja_06

Tämänkin olen oppinut kantapään kautta. Olen tehnyt reseptikirjaa eri tavoin jo ihan nuoresta alkaen ja silloin keräsin talteen kaiken, mikä näytti kiinnostavalta ja lopulta kävi niin, että mä en ikinä tehnyt niistä resepteistä juuri mitään. Nykyään osaan olla valikoivampi ja virheleikkeleitä tulee enää hyvin harvoin.

Tämä mun uusin versio tästä mun reseptikirjasta on ehdottomasti ollutkin se paras. Lähes poikkeuksetta mä tartun mieluummin tähän kuin varsinaiseen keittokirjaan (joita mulla on muuten enää tasan kaksi konmarituksen jälkeen) ja löydän aina jotain mielenkiintoista, jota voisi tehdä ruoaksi. Kirjassa on vielä todella paljon reseptejä, joita en ole kertaakaan edes kokeillut, mutta toisaalta myös paljon sellaisia, joita olen käyttänyt useaan kertaan.

Teettekö te omia reseptikirjoja vai luotatteko internetin ihmeelliseen maailmaan vai onko teillä kenties kirjahylly täynnä erilaisia keittokirjoja?

<!– TradeDoubler site verification 2877145 –>

.PINAATTI-MOZZARELLASPAGETTI.

Olen saanut aivan uutta intoa pastaruokiin sen jälkeen, kun siskon avustuksella tutustuin ensimmäistä kertaa gluteenittomaan pastaan. Mulla on reseptikirjassa useampiakin pastareseptejä, joita olen vähän suruissani katsonut, kun se tavallinen vehnäpasta saa olon niin epämukavaksi, mutta nyt on uusia mahdollisuuksia jälleen seikkailla pastaruokien maailmassa. En tajua miten mä en oo tajunnut kokeilla gluteenitonta aikaisemmin!

pinaattimozzarellaspagetti_01

Tämä(kin) resepti on luultavasti jostain Pirkka-lehdestä tms. joskus aikoinaan leikattu talteen. En hirveästi käytä pinaattia missään ruoissa, en siksi ettenkö tykkäisi siitä vaan siksi, että en oikein tiedä mitä siitä tekisin. Tässä oli oiva resepti kokeilla, koska mikään missä on chiliä ja valkosipulia ei voi olla kauhean pahaa.

pinaattimozzarellaspagetti_02

En tietenkään lukenut reseptiä kauppaan lähtiessä tarpeeksi tarkasti ja ostin liian vähän pinaattia, joten tein sitten vain yhden annoksen verran tällä kertaa.

pinaattimozzarellaspagetti_03

Ja sitten ei muuta kuin tekemään. Ensin laitoin pastaveden kiehumaan ja sitten pilkoin yhden kokonaisen chilin ja kolme valkosipulinkynttä, joita ryhdyin sitten paistamaan oliiviöljyssä pannulla.

pinaattimozzarellaspagetti_04

Heitin sekaan isolta näyttävän läjän pinaattia, joka kohtapuoliin kutistui minimaaliseksi tummanvihreäksi mössöksi :D Tiesin, että se tekee niin ja SILTI ostin sitä aivan liian vähän.

pinaattimozzarellaspagetti_05

Kun pasta oli kiehunut kypsäksi, kaadoin pastan pannulle chilin, valkosipulin ja pinaatin sekaan ja sekoitin iloisesti sekaisin.

pinaattimozzarellaspagetti_06

Pasta-pinaattimössö lautaselle…

pinaattimozzarellaspagetti_07

…päälle iso läjä basilikan lehtiä ja tuoretta mozzarellaa.

pinaattimozzarellaspagetti_08

Koko höskä sekaisin ja ei muuta kuin ääntä kohti! Mozzarella pehmeni ja suli aavistuksen verran lämpimään spagettiin sekoitettuna, kun taas chili ja valkosipuli antoi kivasti potkua (mutta ei kuitenkaan liikaa). Tykkään just tämmöisistä helpoista ja nopeista ruoista, jotka on kuitenkin maukkaita ja poikkeaa siitä tavallisesta.

Tein tätä seuraavana päivänä uudestaan, mutta tällä kertaa ostin kolme pinaattirasiaa ja kaksi chilipötköä, kun tein ruokaa kahdelle ja Mösjöön toiveesta paistoin pannulla ensin broilerisuikaleita, joiden sekaan sitten vasta heitin ne chilit ja valkosipulit, eli tätäkin reseptiä on helppo muokata eri suuntaan lisäämällä tai poistamalla jotain ja kyllä tämä toimi oikein hyvin sen kanankin kanssa.