.MARIN RESEPTIKIRJA.

Mä en ole mikään foodie, syön hyvin mielikuvituksettomia ruokia ihan yhtä lailla kuin mielenkiintoisempiakin, mutta kyllähän hyvä ruoka saa aikaan hyvän mielen ja on muutakin kuin pelkkää polttoainetta. Perusarkena en välttämättä tee koko viikolla kunnon ruokaa jos sattuu olemaan vaikkapa iltavuoropainotteinen työviikko ja joskus ruoanlaittaminen ei juuri innosta vapaalla ollessakaan. Ruoka ja siitä kiinnostuminen on mulla hyvin kausittaista, välillä innostun ihan hulluna erilaisista resepteistä ja kokeilen mielelläni erilaisia uusia makuelämyksiä ja myös itse ruoanlaitto on mun mielestä kivaa, mutta sitten taas saattaa tulla näitä kausia, kun teen mieluummin lämpimiä voileipiä mikrossa ja juon kaakaota :D

reseptikirja_01

Nykyään varmaan aika monet ihmiset tsekkaa reseptinsä netistä tai suosikkiblogeista tai jopa ihan reseptikirjoista ja toki itse teen ihan samaa, mutta mä tykkään siitä, että ne resepteistä parhaimmat on samoissa kansissa, jotta ne jää varmaan talteen ja on löydettävissä helposti uudelleen. Olen vuosien ajan keräillyt reseptejä sieltä sun täältä, ehkäpä eniten erilaisista ilmaislehdistä (Pirkka jne.), mutta myös joistakin kirjoista, netistä, blogeista, siskolta ja äidiltä ja kerännyt ne kaikki yhteen omaan reseptikirjaan eräänlaiseksi sekametelisopaksi.

reseptikirja_02

Tein kirjaan sisällysluettelon (ja sivunumerot), jotta on helpompi ja nopeampi löytää se aihealue, jota hakee. Jaoin eri osiot aika karkeasti, koska en halunnut rajoittaa lokerointia liian monimutkaiseksi ja periaatteessa melkein kaikissa kategorioissa voi olla sekaisin sekä kasvis- että liharuokia. Eli hyvin löysä systeemi. Ja jos ihmettelette, että miksi tuolla toistuu samat osiot kahteen kertaan, se johtuu siitä, että alkuperäiseltä alueelta loppui tila kesken niin piti jatkaa kirjan loppupäähän.

reseptikirja_03

Merkkasin jokaisen alkavan alueen vaaleanpunaisella post-it-lapun lipareella, jotta oikeaan on vieläkin helpompi löytää. Ja kuten näkyy, kirja on aika täynnä, kun se tuolla lailla pullistelee.

reseptikirja_04

Olen tosiaan keräillyt reseptejä sieltä täältä ja mun lemppareita on kaikki mitkä voi leikata kuvina talteen. Huomaan nimittäin, että tartun mieluummin reseptiin, josta mulla on kuva kuin reseptiin, jonka olen kirjoittanut käsin (varsinkin jos en ole sitä ruokaa tehnyt vielä kertaakaan). Lempparireseptejä, joita teen uudelleen ja uudelleen, olen merkkaillut pienellä sydämellä (kuten Guacamolessa), jotta löydän ne tuolta seasta helpommin ja muistan, että tämä oli oikeasti hyvää, kannattaa tehdä uudelleenkin. Saatan myös merkata reseptiin muutosehdotuksia kokeiltuani sitä ensimmäisen kerran, jotta muistan seuraavalla kerralla.

reseptikirja_05

Aina, kun tulee jotain ilmaisia reseptilehtisiä eteen, nappaan ne mukaan ja leikkelen talteen kiinnostavimmat reseptit, joita ihan oikeasti voisin nähdä itseni tekevän. Mulla on tallessa muutamia vähän monimutkaisempiakin reseptejä, mutta tunnen itseni tarpeeksi hyvin, että mun on aivan turha kerätä itselleni sellaisia kovin paljoa. Eli vaikka joku ruokakuva näyttäisi lehdessä jumalaiselta, mutta sen valmistamiseen menee koko päivä tai siihen tarvitaan neljää erilaista viinietikkaa, jotain erikoista vihannesta (josta en ole edes kuullut koskaan ennen) tai lohikäärmeen verta, niin voin ihan suosiolla skipata ne reseptit kokonaan: en kuitenkaan tekisi niitä ikinä. Sama pätee muuten reseptikirjoihin, jos ne vaikuttaa yhtään liian korkealentoisilta niin mä en niitä tartte.

reseptikirja_06

Tämänkin olen oppinut kantapään kautta. Olen tehnyt reseptikirjaa eri tavoin jo ihan nuoresta alkaen ja silloin keräsin talteen kaiken, mikä näytti kiinnostavalta ja lopulta kävi niin, että mä en ikinä tehnyt niistä resepteistä juuri mitään. Nykyään osaan olla valikoivampi ja virheleikkeleitä tulee enää hyvin harvoin.

Tämä mun uusin versio tästä mun reseptikirjasta on ehdottomasti ollutkin se paras. Lähes poikkeuksetta mä tartun mieluummin tähän kuin varsinaiseen keittokirjaan (joita mulla on muuten enää tasan kaksi konmarituksen jälkeen) ja löydän aina jotain mielenkiintoista, jota voisi tehdä ruoaksi. Kirjassa on vielä todella paljon reseptejä, joita en ole kertaakaan edes kokeillut, mutta toisaalta myös paljon sellaisia, joita olen käyttänyt useaan kertaan.

Teettekö te omia reseptikirjoja vai luotatteko internetin ihmeelliseen maailmaan vai onko teillä kenties kirjahylly täynnä erilaisia keittokirjoja?

<!– TradeDoubler site verification 2877145 –>

.PINAATTI-MOZZARELLASPAGETTI.

Olen saanut aivan uutta intoa pastaruokiin sen jälkeen, kun siskon avustuksella tutustuin ensimmäistä kertaa gluteenittomaan pastaan. Mulla on reseptikirjassa useampiakin pastareseptejä, joita olen vähän suruissani katsonut, kun se tavallinen vehnäpasta saa olon niin epämukavaksi, mutta nyt on uusia mahdollisuuksia jälleen seikkailla pastaruokien maailmassa. En tajua miten mä en oo tajunnut kokeilla gluteenitonta aikaisemmin!

pinaattimozzarellaspagetti_01

Tämä(kin) resepti on luultavasti jostain Pirkka-lehdestä tms. joskus aikoinaan leikattu talteen. En hirveästi käytä pinaattia missään ruoissa, en siksi ettenkö tykkäisi siitä vaan siksi, että en oikein tiedä mitä siitä tekisin. Tässä oli oiva resepti kokeilla, koska mikään missä on chiliä ja valkosipulia ei voi olla kauhean pahaa.

pinaattimozzarellaspagetti_02

En tietenkään lukenut reseptiä kauppaan lähtiessä tarpeeksi tarkasti ja ostin liian vähän pinaattia, joten tein sitten vain yhden annoksen verran tällä kertaa.

pinaattimozzarellaspagetti_03

Ja sitten ei muuta kuin tekemään. Ensin laitoin pastaveden kiehumaan ja sitten pilkoin yhden kokonaisen chilin ja kolme valkosipulinkynttä, joita ryhdyin sitten paistamaan oliiviöljyssä pannulla.

pinaattimozzarellaspagetti_04

Heitin sekaan isolta näyttävän läjän pinaattia, joka kohtapuoliin kutistui minimaaliseksi tummanvihreäksi mössöksi :D Tiesin, että se tekee niin ja SILTI ostin sitä aivan liian vähän.

pinaattimozzarellaspagetti_05

Kun pasta oli kiehunut kypsäksi, kaadoin pastan pannulle chilin, valkosipulin ja pinaatin sekaan ja sekoitin iloisesti sekaisin.

pinaattimozzarellaspagetti_06

Pasta-pinaattimössö lautaselle…

pinaattimozzarellaspagetti_07

…päälle iso läjä basilikan lehtiä ja tuoretta mozzarellaa.

pinaattimozzarellaspagetti_08

Koko höskä sekaisin ja ei muuta kuin ääntä kohti! Mozzarella pehmeni ja suli aavistuksen verran lämpimään spagettiin sekoitettuna, kun taas chili ja valkosipuli antoi kivasti potkua (mutta ei kuitenkaan liikaa). Tykkään just tämmöisistä helpoista ja nopeista ruoista, jotka on kuitenkin maukkaita ja poikkeaa siitä tavallisesta.

Tein tätä seuraavana päivänä uudestaan, mutta tällä kertaa ostin kolme pinaattirasiaa ja kaksi chilipötköä, kun tein ruokaa kahdelle ja Mösjöön toiveesta paistoin pannulla ensin broilerisuikaleita, joiden sekaan sitten vasta heitin ne chilit ja valkosipulit, eli tätäkin reseptiä on helppo muokata eri suuntaan lisäämällä tai poistamalla jotain ja kyllä tämä toimi oikein hyvin sen kanankin kanssa.

.SITRUUNAINEN MOZZARELLASALAATTI.

Olen vähän huono itse ideoimaan erilaisia salaatteja, teen aina samalla tavalla ja aina on ne samat perusjutut joka pirun salaatissa. Eli tarvitsen jonkun muun ideoimaan niitä mulle, tällä kertaa jostain Pirkka-lehdestä tai vastaavasta jemmaan leikattu resepti.

sitruunainen_mozzarellasalaatti_01

Viime aikojen lemppariresepti on tämä sitruunainen mozzarellasalaatti, jonka myötä maistoin kumkvatteja ekaa kertaa ikinä tänä kesänä. Tätä salaattia on nyt tullut tehtyä vähän erilaisin muunnelmin jo ainakin kolme tai neljä kertaa ja kyllä muuten vaan toimii!

sitruunainen_mozzarellasalaatti_02

Unohdin ostaa kaupasta rucolaa, mutta käytin tavallisempaa jääsalaattia (tms) ja ruohosipulia sen tilalla ja myöskin luumutomaatit unohtui kauppaan, mutta käytin ihan tavallista tomaattia sitten ja toimi hyvin niinkin. Olen myöskin tykästynyt tuohon antipasti-lajitelmaan, jossa on kolmea erilaista ilmakuivattua lihaa pelkän ilmakuivatun kinkun tilalta. Tein salaatin vain itselleni, joten säädin vähän raaka-aineiden määriä niin, että salaatti mahtuu Arabian 24H syvään lautaseen/kulhoon.

sitruunainen_mozzarellasalaatti_03

Aloitetaan pilkkomalla tai repimällä mozzarella vähän pienemmäksi. Mä käytin pieniä mozzarellapalloja (5 kpl) tällä kertaa, jotka pilkoin neljään osaan. Raastoin pestyn sitruunan kuorta mozzarellan päälle suht reippaasti.

sitruunainen_mozzarellasalaatti_06

Seuraavaksi pilkoin tomaatin ja neljä isohkoa kumkvattia. Varasin tähän kuusi kumkvattia, mutta ne olikin niin isoja, että yhteen annokseen riitti neljä ihan hyvin, kun pilkoinkin ne aika paljon pienempiin osiin kuin reseptin mukaan neuvottiin.

sitruunainen_mozzarellasalaatti_07

Pilkoin nektariinin ja hunajamelonin puolikkaan sinne sekaan ja revin päälle vielä salaatin, basilikan lehtiä ja ruohosipulia.

sitruunainen_mozzarellasalaatti_08

Lopuksi vielä leikkelin ilmakuivatut lihat (6 erillistä leikkelettä muistaakseni) salaatin sekaan ja isohko loraus oliiviöljyä salaatin päälle ja eikun koko sotku sekaisin.

sitruunainen_mozzarellasalaatti_09

Valmis salaatti on määrällisesti runsas ja yllättävän täyttävä, mutta silti kevyt ruoka. Tässä yhdistyy jännästi eri maut: makeutta tulee melonista ja nektariinista, sitruksista kirpeyttä sitruunankuoresta ja kumkvateista ja suolaisuutta ilmakuivatuista lihoista. Sen kyllä totesin tästä versiosta, että se rucola on oikeasti paljon parempaa, koska se antaa oman makulisänsä kokonaisuuteen ihan eri tavalla kuin perus jääsalaatti tms, mutta muistanpahan paremmin ensi kerralla.

Jos olet kyllästynyt perus tomaatti-kurkku-feta-tonnikala -salaatteihin kuten minäkin ja olet valmis kokeilemaan raikkaita ja uusia makuelämyksiä niin kannattaa kokeilla tätä. Mulla on ollut tämä resepti liimattuna mun reseptikirjaan jo kauan aikaa, mutta nyt vasta tänä kesänä intouduin kokeilemaan ensimmäisen kerran ja sittemmin olen tätä tosiaan tehnyt jo useammankin kerran, koska on vaan niin hyvää!