.VUOSI EROSTA.

Viime syksynä kirjoitin postauksen aiheesta ”Mitä mulle kuuluu” ja ajattelin nyt lähteä samalla teemalla liikeelle. En ole talven ja kevään aikana ollut erityisen aktiivinen blogin parissa, koska on tässä nyt ollut elämässä vähän kaikenlaista muuta intressiä.

Nyt kuitenkin teki mieli vähän kirjoittaa, että mitä mulle NYT kuuluu. 3.6 tuli täyteen vuosi siitä, kun muutin yksin tähän nykyiseen kotiini ja edellinen elämä jäi taakse. Vuosi on ollut opettavainen ja samalla sekä pitkä että hyvin lyhyt aika. Viime syksyn masistelut johtui pääosin koirahuolista ja eräänlaisesta yksinäisyyden tunteesta, joista jälkimmäinen sai mut liikkeelle. Aloin tapaamaan kavereita enemmän vapaa-ajalla ja ylipäätään menemään paikkoihin ja tekemään asioita kodin ulkopuolella. Joku kaveri sanoikin, että ei ole koskaan ennen nähnyt mua niin paljon, kuin nyt eron jälkeen :D Ehkä sekin kertoo vähän siitä, että miten lukittautunut mä olinkaan sinne kotiin. Ja siis täysin vapaaehtoisesti toki, mutta olen kyllä nyt nauttinut tästä uudenlaisesta vapaudesta ja menemisestä.

Koirien terveyshuoletkin jäi talven aikana lopulta taakse, vaikka Ranu säikäyttikin joulun aikaan, jolloin eläinlääkärireissun jälkeen se sai jatkuvan sydänlääkityksen, mutta sen myötä pieni on taas pirtsakka ja hölmö oma itsensä ja lääkitys tuntuu tepsivän. Koirat siis voi taas kaikki hyvin :)

Järvenpään asunnon myynnin myötä myös rahahuolet helpotti, kun sain myyntirahat tilille ja pystyin maksamaan luottokortin tyhjäksi ja se mahdollisti myös sen maaliskuisen näönkorjausleikkauksen. Osan myyntirahoista sijoitin, osa meni laskuihin ja osa meni silmäleikkaukseen, mutta suurinosa meni tavoitetilille jemmaan ja niitä ei ole tarkoitus hurvitella menemään. En siis mitenkään kroisoksena tässä edelleenkään elele ja välillä tekee tiukkaa rahallisesti joidenkin yllättävien menojen takia, mutta ne on väliaikaisia tilanteita, jotka aina korjaantuu.

Talven aikana mä myöskin lopulta avasin Tinderin ja sukelsin siihen deittailun ihmeelliseen maailmaan. Se oli varsinkin alkuun todella hämmentävää ja pelottavaa, koska en ole ikinä ennen tuolla tavalla tapaillut ihmisiä (silloin, kun viimeksi olin sinkku, ei ollut mitään Tinderiä olemassakaan), mutta muutamien ekojen treffien jälkeen se alkoi jo tuntumaan kivalta eikä pelkästään pelottavalta. Kävin useilla ekoilla treffeillä talven ja kevään aikana, joitakin tapailin pidempäänkin ja jotkut jäi vain yksiin tai muutamiin treffeihin syystä tai toisesta. En edes odottanut löytäväni mitään vakavampaa heti, enkä toki löytänytkään, mutta oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin ja huomata, että mitä ”ominaisuuksia” sitä oikeastaan pitääkään tärkeänä, kun on etsimässä itselleen sitä ”toista puoliskoa”.

Loppujen lopuksihan kyse on siitä, että minkälaista elämää sitä haluaa itse elää ja toivoa, että siihen rinnalle löytyy ihminen, joka haluaa (edes osaksi) samoja asioita ja jonka kanssa olisi helppo mennä myöskin sinne mukavuusalueen ulkopuolelle ja laajentaa yhdessä molempien käsitystä siitä mukavuusalueesta. On ollut hyvin valaisevaa tavata erilaisia ihmisiä ja ymmärtää, mitä mä ihan oikeasti haluan seuraavalta parisuhteelta ja mitä mä taas en ole valmis sietämään enää yhtään. Olen myöskin vähän avannut silmiäni oman käytökseni suhteen ja opetellut ”katsomaan peiliin” enemmän. Kukaan ei ole täydellinen, eikä tarvitse ollakaan, mutta pitää pystyä kehittymään ihmisenä, jos huomaa sille tarvetta.

Mun sosiaalinen elämä koki siis aikamoisen mullistuksen tämän viime talven/kevään aikana ja olen ollut paljon enemmän ihmisten ilmoilla joko treffien tai ystävien näkemisen merkeissä. Olen käynyt kahviloissa, terasseilla, yökerhoissa ja ravintoloissa syömässä ja juomassa enemmän viimeisen reippaan puolen vuoden aikana kuin varmaan viimeiseen 10 vuoteen yhteensä. Se on ollut piristävää vaihtelua siihen vähän yksinäiseen töihin-kotiin -arkeen, jota kuitenkin se arki pääasiassa on. Mun mielestä on edelleen kiva olla vaan yksin kotonakin, mutta nyt osaan ehkä arvostaa kaikenlaista menemistä enemmän kuin ennen ja alan kaipaamaan aktiviteetteja huomattavasti nopeammin jos olenkin vain ollut kotosalla vähän aikaa.

Olen talven aikana myöskin laihtunut aika paljon, vähän vahingossa oikeastaan (sori siitä). Joskus helmikuussa totesin, että taisin painaa noin 10 kiloa vähemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Toki en nyt enää ole aivan yhtä laihassa kunnossa kuin silloin pahimmillaan, mutta kuitenkin. Hoikistuminen on ollut ihan mukava pieni lisä tässä enkä ole pistänyt sitä pahitteeksi lainkaan. Tämän ”uuden minän” myötä olen myöskin shoppaillut sekä vaatteita että kenkiä poikkeuksellisen paljon viimeisen puolen vuoden aikana, kun aika moni vanha vaate alkoi vain näyttämään liian suurelta mun päällä ja ehkä se tyylikin vähän hioutui ja muuttui tuossa matkan varrella.

En ole kaivannut edelliseen suhteeseen takaisin yhtään. Se juttu oli ja meni ja siinä oli ne hyvät ja huonot hetkensä, mutta mitään en kuitenkaan lopulta kadu. Elämä on elämistä varten ja joskus elämän varrelle sattuu murheita, mutta yhtälailla iloakin ja niitä molempia kyllä riitti siihen 9 vuoteen, mitä oltiin yhdessä. Meillä on exän kanssa ihan hyvät välit nykyään, vähän oli pientä katkeruutta ilmassa vielä talvella hänen puoleltaan, mutta uuden naisen myötä se loppui, kun hänkin tajusi, että meidän ero saattoi kuitenkin olla ihan hyvä juttu meille molemmille. Olen rehellisesti onnellinen hänen puolestaan, että hän on löytänyt rinnalleen jonkun, joka oletettavasti ja toivottavasti sopii hänen persoonalleen paremmin kuin mä ikinä ja toivonkin heille vain pelkkää hyvää :) Ei olla enää kovinkaan paljoa tekemisissä, mitä nyt jotain satunnaista viestittelyä esim. koiriin liittyen, mutta sekin on jo hyvin harvassa ja ihan hyvä niin. Ollaan molemmat jatkettu elämissämme eteenpäin ja katse on tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Hän tulee kuitenkin aina olemaan mun ensimmäinen aviomies ja omalla tavallaan hän tulee aina olemaan mulle tärkeä ihminen, vaikka me ei nähtäisikään enää ikinä.

Ylipäätään mulla on ollut hyvä mieli koko talven ja kevään, oon kuunnellut hyvää musiikkia, positiivisesti luottanut hyvään huomiseen, ollut sopivasti sosiaalinen, oppinut paljon sekä itsestäni että muista ihmisistä ja nauttinut elämästä. Tinderkin on nyt ollut pois päältä jo vähän aikaa, oikein hyvästä syystä, mutta ei siitä nyt vielä tämän enempää…

Kuvat mun instagramista: @mari.anniina

.BETTE BOX HELMIKUU ’18.

Mulle ei ole piiiiitkään aikaan tullut mitään kauneusboxia. Viimeksi varmaan pari-kolme vuotta sitten, kun Bette Box oli vielä Liv Box. Olin jo ehtinyt vähän unohtaa miten jännää se laatikko oli aina avata ja katsoa, että mitä hauskaa sieltä tällä kertaa tulee.

BetteBox_02-18_01

Kun multa kysyttiin, että haluanko Bette Boxin pr-näytteenä seuraavat kolme kuukautta, vastasin ilolla kyllä, koska onhan nämä nyt aika hauskoja, vaikka mä en suoranaisesti mitään kosmetiikkaa ehkä enempää tarttisikaan :D

Helmikuun Bette Box oli noudettavissa postista keskiviikkona ja tottakai se piti välittömästi avata ja tutkia mitä se on syönyt. Tässä paketissa oli vain yksi tuote, joka oli jo ennestään tuttu, kaikki muut oli uusia tuttavuuksia.

BetteBox_02-18_02

Mentokset söin jo samana iltana jälkkärinä ruoan päälle, oli hyvää. Pakettikortissa luki, että ”jaa vaikka ystävän kanssa”…. Sorit vaan Mösjöölle, mutta yksin söin :D Karkit ja alapäägeeli oli vähän outo lisuke kosmetiikkaboksissa, mutta ei haittaa. Lumenelta mulla on ollut kokeilussa Sisu-linjan puhdistusöljy, josta olen ihan tykännyt, joten kiva kokeilla tätä naamiotakin. Carmexin huulivoidetta tosiaan käytän jatkuvasti nytkin, yksi purkki on aina kotineuletakin taskussa, kiva saada varaston täydennystä.

BetteBox_02-18_03

Bio2You on mulle täysin uusi tuttavuus, en ole koskaan kuullutkaan tästä brändistä, mutta mukana tulleen lappusen perusteella kyse on tyrniin, kasviuutteisiin ja öljyihin perustuvasta ihonhoitosarjasta, jota saa Life-myymälöistä. Ihan mukava kämmenselkätuntuma, sanoisin, että itselleni mahdollisesti talvella päivävoiteena ihan riittävä, mutta yövoiteeksi ehkä liian kepeä.

Amika Perk Up kuivashampoo on sekin täysin uusi tuttavuus mulle. Nyt talvella mun päänahka on ollut sen verran kuiva ja hilseilevä, että ei ole paljon kuivashampoolle ollut viime kuukausina tarvetta, mutta kyllä ne rasvaisemmat ajat sieltä taas tulee.

Viimeisenä paketistä löytyi vielä Herbinan kosteuttava shampoo. Vähän ”meh” omaan mieleen, kun käytän pääasiassa hopeashampoita tällä hetkellä, mutta ehkäpä laitan tämän tuon Mösjöön käyttöön.

Ihan kiva setti, hauska katsoa mitä seuraavassa boxissa on. Bette Boxin sivuilla vähän vihjailtiin, että maaliskuun boxissa on joku klassikkotuote täysikokoisena, mikähän lienee, jää nähtäväksi :)

– – –

Jos tilaat Bette Boxin* viimeistään 28.2, saat maaliskuun boxin tarjoushintaan 14,90€ (norm. 18,90€). Alennuksen saat syöttämällä ostoskorissa koodin: MAALISBETTE

*mainoslinkki
Bette Boxin 3kk tilaus saatu blogin kautta

( = saan pienen korvauksen, jos päädyt ostamaan tuotteita verkkokaupasta minun linkkini kautta)

.BLONDIUTUMINEN.

Aloitin oman hiusvärin esiinkasvattamisen vuonna 2012 yhden kampaajakäynnin avustuksella ja sen jälkeen en sitten enää värjännytkään tukkaa ollenkaan. Mulla oli tosi kauan tumma tukka (esim. vielä tässä postauksessa) ja kyllästyin tyvikasvun kanssa säätämiseen, joten päätin katsoa miltä mun oma hiusväri näyttää.

1853_Bo-Ho_14-467x700

Kun olin katsellut sitä omaa väriä jo joitakin vuosia, aloin tosiaan kyllästymään siihen ja kaipailin vaihtelua ja vaalentaminen alkoi tuntua kivalta idealta, mutta en halunnut luopua tyvikasvuttomuuden helppoudesta, joten päädyin balayage-vaalennukseen, jossa tyvi jää oman väriseksi ja vaalennus alkaa vähän alempaa pituuksista. Miten täydellinen keksintö!

vaalennus_18

Vuosi sitten kävin toteuttamassa tämän balayage-ajatuksen ja tykästyin vaaleampaan lookkiin hämmentävän paljon. Niinpä loppukeväästä, kun vaalennus alkoi karkailemaan hyvinkin pitkälle sinne pituuksiin, päätin että kohta on aika mennä uudelleen kampaajalle.

vaalennus03-pienempi

Kesälomalla sitten lopulta suuntasin kulkuni ystävän kampaamoon (sille samalle, joka teki sen edellisenkin vaalennuksen) ja ohjasin, että pistetäänpäs sitä vaaleaa vähän korkeammalle ja niin kävi. Tyvi on edelleen omanvärinen, josta syystä hiukset näyttää tummemmilta ollessaan kiinni ja auki ollessaan taas hyvinkin vaaleilta. Kivaa olla vähän kameleontti :D Tätä nykyä vaaleimmat raidat on hyvinkin viileänvaaleita, johtuen aktiivisesta hopeatuotteiden käytöstä (yllä kuvassa lisäksi Rapunzelin klipsipidennys-paloja).

vaalennus02

Kohta vuoden blondina oleminen on tosiaankin avannut mulle aivan uuden maailman: vaalennusta kirkastavat hiustenhoitotuotteet. Tällä hetkellä kirkastavia hopeatuotteita on käytössä kolmea erilaista: Fudge Clean Blonde -shampoo, EVO Platinum Blonde -hoitoaine ja KC Color Mask sävyssä Platinum (tai Pearl, olen vähän vaihdellut niiden välillä). Nyt mulla on vielä jemmassa useampia Fudgeja, mutta kunhan ne alkaa olemaan loppusuoralla, aion ehdottomasti kokeilla sitä kaikkien suosittelemaa Fanola No Yellow -shampoota!

*postauksessa mainoslinkkejä
( = saan pienen korvauksen, jos päädyt ostamaan tuotteita verkkokaupasta minun linkkini kautta)