En olekaan mitään sisustukseen liittyvää postaillut pitkään aikaan, mutta nyt on ihan aihettakin. Olisi itseasiassa enemmänkin aihetta, mutta en ole muistanut ottaa valokuvia päivänvalon aikaan muista muutoksista kodissa :)
Kävin sisustusbloggaajien kirpputorilla tuossa joitakin viikkoja sitten Heidin kanssa ja tein löydön! Muistaakseni tämä valokirjain oli Parolan Asema -blogin pöydästä. Kirpputorilla oli ihan tolkuton ryysis heti aamulla ja me oltiin sentään paikalla heti kun ovet aukesivat. Jos oltais oltu paikalla puolikin tuntia myöhemmin, oltais jouduttu jonottamaan vesisateessa kymmenien metrien pituisessa jonossa! Voi kyllä, siellä oli jono ulkona ja portsarit ovella katsomassa, ettei sisälle tule liikaa ihmisiä kerralla.
Mitään muuta en löytänyt kuin tämän e-kirjaimen, mutta ei haitannut, tämä oli hieno löytö ja istuu tuonne kirjahyllyn päälle niinkuin se olisi ollut siellä aina. Harmi ettei Heidi löytänyt mitään :(
Sitten tästä N-kirjaimesta, eli Nanosta :) Nano-ukkeli on siis edelleen meillä, kuten instagramia seuraavat ovat saaneet huomata. Jätkä on laihtunut hienosti näiden kuukausien aikana ja sillä on ihan oikea vyötärö tuon röyheän rintakehän alapuolella. Nakke on käyny salilla selkeesti tekemäs vaan yläkroppaa. Every day is a upper body day ;)
Nano tuntuu viihtyvän meillä hyvin. Se kävelee nätisti ulkona, hotkii ruokansa ensimmäisenä, tulee syliin köllimään ja koisii myös jonkun tytön kanssa samassa pedissä toisinaan. Edelleen se pitää typyköihin pientä etäisyyttä, mutta on selvästi lähentynyt kuitenkin verrattuna alkuun. Vähän se on haukkuherkkä edelleen, kun kotona ollaan ja rapusta tai ulkoa kuuluu ääniä, mutta se osaa kyllä lopettaakin, jos ehdin kieltämään tarpeeksi nopeasti (ja tarpeeksi läheltä! Viereisestä huoneesta huutaminen ei auta yhtään!). Mutta Nanon haukkuääni on niin pieni ja käheä, että se tuskin kuuluu mihinkään naapureille.
Tässäpä hieman kuulumisia kodista ja koirokaverista :)
.Mari Anniina. 
