YSL – Sivu 2 – .Mari Anniina.

.PARHAAT PUNAISET HUULIPUNAT.

Published on 30.9.201529.9.2020 julkaissut Mari Anniina10 kommenttia

*Postauksessa mainoslinkkejä

Jokaisella naisella pitäisi mun mielestä olla hyvä punainen huulipuna. Ainakin yksi. Jos sattuu olemaan yhtä vaihtelunhaluinen kuin minä, niitä voi olla useampikin. Äkkiseltään saattaa ehkä tuntua siltä, että miksi kenelläkään pitäisi olla useampia punaisia huulipunia, koska punainen on punainen, eikös niin, mutta ei se ihan niin simppeliä ole ollenkaan. Päätinkin koota yhteen postaukseen mun oman valikoimani parhaimmat punaiset huulipunat näyttääkseni teille miten suuriakin sävyeroja voi punaisten välillä olla ja ihan siksikin, koska punaiset huulipunat on ihania! Kenties joku löytää näistä myös sen oman suosikin, kuka tietää.

Mulla on kolme eri sävyistä punaista huultenrajauskynää, jotka sopivat näihin seitsemään punaiseen huulipunaan. Joku vähemmän tarkka saattaisi pärjätä mainiosti vaikka vain yhdellä (tai kokonaan ilman), mutta mä koen tarvitsevani nämä kaikki. Rajauskynissä on tummempi burgundinpunainen *MAC BRICK, kirkkaampi oranssinpunainen MSCHIC ORANGETANG ja hieman sinipunaisempi JOE BLASCO TRUE RED.

Tässä vielä käsivarsi-swatchit kaikista punista kynineen.

1. YSL Rouge Pur Couture The Mats 201 + MSCHIC Orangetang
2. *Estee Lauder Envy 340 Envious + Joe Blasco True Red
3. Sensai The Lipstick 01 Suou + *MAC Brick
4. Joe Blasco True Red + True Red -kynä
5. *MAC Matte Russian Red + *MAC Brick
6. *MAC Matte Lady Danger + MSCHIC Orangetang
7. Armani Rouge Ecstasy 400 + Joe Blasco True Red

Valikoin juuri nämä huulipunat tähän parhaimpien listaan siksi, että nämä kaikki on sellaisia ettei tarvitse huolehtia huulipunan suttaantumisesta päivän aikana laisinkaan. Toki ruokailun jälkeen pitää mattaisintakin huulipunaa hieman korjata, mutta näistä mikään ei lähde mulla seikkailemaan mihinkään juonteisiin tai suupieliin tms. Toki osa näistäkin on rasvaisempia kuin toiset, mutta hyvin pysyviä silti. Aina kun punaan huulet, pohjustan ne ensin reunoiltaan (pienellä määrällä) meikkivoiteella/peiteaineella ja puuterilla, jonka jälkeen rajaan huulten reunat ja väritän hieman sisäänpäin ja viimeisenä tulee vasta huulipuna, jonka levitän kyllä rahvaanomaisesti ihan suoraan puikosta, koska siveltimillä leikkiminen tässä kohtaa on mielestäni aivan liian hankalaa ja aikaavievää.

Katsotaanpas vielä kaikki huulipunat huulilla, jotta niiden hienous näkyy kunnolla.

Ensimmäisenä YSL Rouge Pur Couture The Mats 201 -huulipuna, joka on ensin rajattu MSCHIC Orangetang -rajauskynällä. YSL 201 on hieman oranssiin taittava lämmin punainen, joka mattaantuu, kunhan saa hetken aikaa asettua (otin kuvat heti levittämisen jälkeen, siksi näyttää vielä niin kostealta).

Estee Lauder ENVY 340 Envious -huulipuna Joe Blascon True Red -rajauskynän kanssa. ENVY 340 on melko puhdas punainen, jossa on aavistus sinertävää sävyä mukana. ENVY on huulipunana näistä kaikista seitsemästä rasvaisin, mutta tuolla mun pohjustusmenetelmällä kuitenkin pysynyt mainiosti.

Sensai The Lipstick 01 Suou -huulipuna rajattuna MAC Brick -kynällä. 01 Suou on yksi mun pitkäaikaisimmista suosikeista punaisten huulipunien saralla. Tämän punan avulla hampaat näyttää valkoisemmilta, mikä on oikein hieno asia. Sävy on punainen, jota on murrettu aavistuksen verran ruskealla ja näistä seitsemästä tämä on myöskin tummimmasta päästä. The Lipstick on laatuna puolikuiva ja kun se asettuu huulille, se ei tartu hampaisiin eikä muutenkaan suttaannu.

Joe Blasco True Red sekä rajauskynänä että huulipunana. True Red on näistä seitsemästä se, jota tosiaankin voi tituleerata puhtaan punaiseksi. Tämä taittaa pienen aavistuksen sinisen puolelle ennemmin kuin lämpöiseen, mutta tämä ei kuitenkaan ole varsinaisesti sinipunainen. Huomaatte tämän puhtauden paremmin postauksen lopusta, jonne kokosin kaikki huulikuvat yhteen. Itse hämmästyin Blascon huulipunalaadusta, tämä nimittäin pysyy huomattavasti paremmin kuin olisin voinut kuvitella punan kosteuden perusteella. Puna tuntuu huulilla hyvin pehmeältä ja melkein huulirasvamaiselta, mutta kuitenkin pysyy luotettavasti paikoillaan.

MAC Matte Russian Red, joka on rajattu MAC Brick -kynällä. Russian Red on jälleen hieman syvempi punainen, mutta ei yhtä murrettu kuin Sensain 01. Tässä on vähän sellainen viinimäisen burgundinen sävy verrattuna muihin punaisiin. Matte-laatu on mun ehdoton suosikki MACin huulipunista, ne on toki kuivahkoja kyllä, mutta ne pysyy ja pysyy ja pysyy. Matte-punat pohjustan aina ensin Sensain Lip Base -pohjustajalla (joka on todella kosteuttava), jolloin huulipuna liukuu huulille paljon mukavammin ja tuntuu pehmeämmältä, mutta pysyvyys ei silti kärsi.

MAC Matte Lady Danger, joka on rajattu MSCHIC Orangetang -kynällä. Lady Danger on tämän joukon oranssein huulipuna, joka kuitenkin mielestäni vielä juuri ja juuri menee punaisten kategoriaan. Tämä on kirkkaampi verrattuna YSL:n 201:seen ja MACin mattalaatu on mattaisempi YSL:n verrattuna. Olen näitä kahta vertaillut aikaisemminkin.

Giorgio Armani Rouge Ecstasy 400 ja rajauksena Joe Blasco True Red. The Four Hundred on näistä seitsemästä selvästi sinisin punainen, mutta kuitenkin edelleen punainen eikä pinkki, vaikka joidenkin punaisten rinnalla tämä toki saattaa aika pinkiltä näyttääkin. Ecstasy on huulipunalaatuna pehmeän tuntuinen ja hoitava, mutta silti pysyy mainiosti paikoillaan pitkänkin päivän ja pelkkä lounaan jälkeinen korjaus riittää yleensä.

Kollaasina vielä kaikki sävyt, josta näkee paremmin miten huulipunien sävyt vertautuu toisiinsa. Kuten näkyy, on näissä todellakin eroa toisiinsa verrattuna, vaikka kaikki onkin tituleerattavissa punaisiksi. Kyllä näistä seitsemästä aina löytää sopivan punaisen sävyn tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kaikki on omalla tavallaan ihania :)

Mitkä on teidän lempparit punaiset? Löytyykö samoja suosikkeja kuin multa?

*Postauksessa mainoslinkkejä

.KAIKKI MUN RIPSIVÄRIT.

Published on 10.6.20158.10.2020 julkaissut Mari Anniina10 kommenttia

*Postauksessa mainoslinkkejä

Ripsivärit. Kävin ne tässä joku aika sitten läpi.

Niitä. On. Paljon.

Niin paljon, että rehellisesti sanottuna tiedän, etten tule ikinä käyttämään niitä kaikkia loppuun. Mukaan mahtuu minikokoisia ja täysikokoisia, perus mustia, mutta myös värillisiä jonkin verran.

Tässä on mun KAIKKI ripsivärit tällä hetkellä, avaamattomat ja avatut. Tämä saattaa järkyttää joitakin ihmisiä, mutta ainakin voin sanoa, että en ole laittanut näihin penniäkään omaa rahaa, so I got that going for me, which is nice. Osa ripsiväreistä on tullut mulle töiden ja osa taas blogin kautta. Tämän määrän nähtyänne voitte ehkä ymmärtää miksi mun ei ole vuosiin tarvinnut ostaa ripsivärejä.

Käytössä olevia ripsivärejä on näin paljon, 14 kpl. Tai no, käytössä ja käytössä… Oikeampi termi olisi ehkä ”kokeilussa olleita”. Usein nimittäin käy niin, että avaan ja kokeilen uutta ripsiväriä korkeintaan viikon, jonka jälkeen se jää vaan lojumaan meikkilaatikkoon ja unohdan sen. Näin käy aina niille, joista en niin hirveästi tykkää, tai ne saattaa olla jopa ihan ok, mutta joku toinen on kuitenkin parempi ja käytän mieluummin sen paremman loppuun. Tästä syystä mulla on ripsivärejä avattuna aikamoinen määrä.

Viime aikoina aktiivikäytössä on ollut pääasiassa *Lancômen Grandiôse ja *Sensai 38 Volumising, joista molemmat vetelevät viimeisiään. Näistä pidemmässä käytössä on ollut myös *Cliniquen Lash Power ja Clarinsin kultahylsyinen Be Long. En muista miksi ne on taas jäänyt unholaan, mutta näin on kuitenkin käynyt. Näistä ripsiväreistä neljä on värillisiä, joita käytän todella harvoin, mutta voisi kyllä ottaa kesäksi tehokäyttöön, että pääsisi niistäkin eroon. Tässä on joukossa myös pari hutia, jotka on vaan jäänyt laatikon uumeniin, mutta joilla olisi tarkoitus heittää vesilintua. Myös kaksi erilaista ripsivärinpohjustajaa on korkattuna, *Lauderilta ja *Diorilta.

Täysikokoisia avaamattomia ripsivärejä multa löytyy tämän verran, 14 kpl myöskin. Ensimmäiset neljä vasemmalta on saatu blogin kautta. Tässä läjässä on sellaisiakin ripsivärejä, joita tykkään käyttää (ja olen siis käyttänyt ennenkin) ja joita jemmailen siitä syystä, että palaan niihin mielelläni jatkossakin. Osa on kuitenkin täysin uusia tuttavuuksia, joita pitäisi jaksaa/ehtiä kokeilla jossain vaiheessa.

Miniatyyri-kokoisiakin ripsivärejä on päässyt kertymään, 16 kpl + 2 kpl ripsivärin pohjustajia. Mukana on 7 Cliniquen ripsiväriä, joista yhtä kolmesta laadusta olen käyttänyt ennenkin. YSL:n Shockingia on kaksi, samoin *Armanin Eyes To Kill -ripsivärejä. Estee Lauderilta on kaksi eri maskaraa ja pohjustaja. Diorilta ripsari ja pohjustaja ja Guerlainilta mun suosikki Noir G.

Nämä miniatyyrit on täydellisiä silloin, kun teen kotona meikkejä jollekin toiselle (yleensä kaverille). Silloin voin korkata tuoreen miniatyyrin, käyttää sitä tälle asiakkaalle joko suoraan tuubista maskaran omalla harjalla taikka erillisen ripsiväriharjan avulla. Siksi näitä on ihan hyväkin jemmailla, en kuitenkaan halua käyttää kenellekään mun itse jo käyttämää ripsiväriä.

Kaikki käyttämättömät ripsivärit pidän aina tässä Cliniquen meikkipussissa ja pussi majailee Helmerin laatikossa jemmassa odottelemassa milloin mulla on seuraavan kerran pussukalle jotain asiaa. Käytössä olevat (tai siis korkatut) majailevat meikkipöydän isossa laatikossa niille varatulla paikalla.

Mulla on siis yhteensä 46 ripsiväriä ja pohjustajaa. Olen ehkä hieman järkyttynyt.

*Postauksessa mainoslinkkejä

.KYNÄRAJAUS-TUTORIAL.

Published on 3.6.20158.10.2020 julkaissut Mari Anniina20 kommenttia

*Postauksessa mainoslinkkejä

Monet tuntuu vähän pelkäävän rajauskyniä, varsinkin nestemäisiä rajauksia, mutta myös ihan tavallisia kynämäisiäkin tuotteita. Tai ei tuotteita itsejään tietenkään, vaan lähinnä niiden käyttö tuntuu luovan erinäisiä jännitystiloja ja epäonnistumisen pelkoa epätasaisesta rajausjäljestä. Ajattelin vähän hälvennellä niitä pelkoja ja näyttää kaksi erilaista rajaustyyliä, jotka voi molemmat toteuttaa pehmeän rajauskynän ja yhden siveltimen avulla suhteellisen helposti.

SIIPIMÄINEN RAJAUS:

Otetaan pehmeä silmänrajauskynä (tässä tapauksessa INGLOT Kohl Pencil mustana), jota on helppo häivyttää ja tehdään reilun sentin pituinen viiva silmän ulkonurkkaan niin, että rajaus on paksumpi ulkonurkassa ja ohenee keskemmäs silmää mentäessä. Ei tarvitse olla turhan tarkka. Tähän menee ehkä kaksi sekuntia.

Otetaan pyöreä sivellin, joka kapenee voimakkaasti kärkeenpäin (esim. *tämä MAC). Levitellään siveltimellä rajausjälkeä molempiin suuntiin. Sisänurkkaan päin kulkiessa sivellin on kuten kuvassa vasemmalla ja kuljetaan pienin nykäisyin rajauksen loppumiskohdasta pikkuhiljaa sisänurkkaa kohti.

Ulkonurkkaan sama homma, mutta sivellin vaihtaa suuntaa niin, että kärki on ulkonurkkaa kohti. Kun rajaus on vielä tuore ja pehmeä, se liukuu helposti siveltimen mukana ja toteuttaa sen käskyjä. Jos rajaus ehtii kuivua liian kauan, se saattaa jämähtää eikä enää häivyty tai liiku siveltimen mukana kuten pitäisi, eli kannattaa tehdä yksi silmä kerrallaan valmiiksi.

Kun rajauskynä on tarpeeksi pehmeä, tämä on todella helppoa ja rajaus todellakin pehmenee ja leviää helposti sinne minne sen haluaakin leviävän. Siveltimen avulla rajauksen yläreuna myös pehmenee samalla luoden utuisemman lookin.

Lopputulos on tässä. Melko suuri ero siihen mikä oli lähtötilanne rajauksen kanssa. Nyt rajaus on pehmeä ja utuinen, eikä ollenkaan niin tumma kuin voisi mustasta kynästä kuvitella. Ulkonurkan siiven muoto tietenkin muotoutuu eri silmissä eri kohtaan ja eri pituuteen, mutta mun arkisessa meikissä itse jätän sen suunnilleen tuohon. Jos haluaisi rajauksesta dramaattisemman, eli tummemman, voisi ripsien tyveen tehdä uusinnan samalla kynällä ja sipaista rajausta siveltimellä uudestaan, mutta hieman kevyemmällä kädellä, ettei pehmennä tummuutta liikaa. Tällä kertaa jätin homman kuitenkin tähän.

Tätä voi hieman jatkaa myös alaluomelle jos tosiaan tykkää dramaattisemmasta meikistä. Eli taas pieni sipaisu kynällä silmän ulkonurkkaan alas ja annetaan siveltimen hoitaa loput. Siveltimellä siis suditaan rajausta ulkonurkasta silmän keskiosaa kohti, jolloin rajausjälki häivyttyy pehmeämmäksi ja jatkuu pidemmälle sisänurkkaa kohti kehystäen silmää kevyesti. Tässä kohtaa siveltimen kärki osoittaa siis ulkonurkkaa kohti.

Tässä vielä vaiheittain samassa kuvassa. Parista pienestä viivasta on siis mahdollista saada täysi rajaus. Tällä tyylillä rajausta tehdessä ei ole niin väliä vaikka lähtökohta ei olisi edes kovin tasainen tai siisti, koska se sutataan siveltimellä jokatapauksessa pehmeäksi ja häivytetyksi rajaksi.

Siveltimenä toimi mulla tosiaan tämmöinen sivellin, joka on hieman kolmion muotoinen kärjestään. Rajauksena INGLOT Kohl Pencil 01 musta, joka on tosi pehmeä kynä, liukuu luomelle helposti ja pigmenttiä riittää. Olen tähän käyttänyt myös *YSL:n vedenkestävää rajauskynää, sekin on hyvin pehmeä ja helposti häivyttyvä, mutta kuivuessaan jämähtää hyvin paikoilleen.

SUORA PERUSRAJAUS:

Sitten vielä samalla tekniikalla toiseen silmään hieman erilainen, arkisempi rajausmalli. Tämä on vielä nopeampi tehdä ja sopii oikeastaan kaikille.

1. Ei rajausta.
2. Kynällä sipaisu silmän ulkonurkasta silmän puoliväliin.
3. Siveltimellä sutataan rajausta hieman pidemmälle sisänurkkaa kohti ja pehmennetään rajauksen rajaa.
4. Sama vielä silmä kiinni.

Tästä näkee vielä hyvin miten eri muotoinen rajaus myös vaikuttaa silmän muotoon ja meikin yleisfiilikseen. Kuvassa oikealla oleva siipimäinen rajausmuoto on se, jota itse harrastan yleensä enemmän.

Sumuinen kynärajaus sopii mielestäni yhtä hyvin arkeen kuin juhlaankin, riippuu ihan siitäkin, että miten paljon normaalisti meikkaa ja tietysti, että minkälaiseen silmämeikkiin rajauksen yhdistää. Tässä oli nyt pohjalla kevyt MAC Lightscapade-meikki, luonnollisehkot kulmat ja vain hieman ripsiväriä, eli mun tapauksessani hyvin kevyt arkimeikki, jossa viihdyn mainiosti.

Oliko tässä selostuksessa mitään järkeä? Saiko selvää?

*Postauksessa mainoslinkkejä