Kyllä, minä tein sen: kävin eilen juoksemassa Midnight Runissa 10 km. Päätös osallistua tapahtumaan syntyi vasta heinäkuun loppupuolella sen jälkeen, kun olin ensimmäisen kerran juossut 10 km tutulla pururadalla. Siitä syystä jouduin pulittamaan tuosta ilosta 48€, mutta kerrankos sitä. Alkukesästä jos olisi ilmoittautunut, olisi hinta ollut alle 40€, mutta alkukesästä en vielä osannut edes kuvitella, että olisin elokuun lopussa siinä vireessä, että pystyisin ylipäätään juoksemaan kymmentä kilometriä. Töissä kuitenkin yksi työkaveri alkoi höpöttämään Midnight Runista ja juuri 10 km juokseneen euforiassa päätin, että JOO, mä lähen kans! Sain innostuksellani yhden toisen työkaverin mukaan, joka oli suunnilleen samassa juoksukuosissa kuin minä, eli päästiin lähtemään samasta ryhmästä.
Midnight Run lähti liikkeelle Senaatintorilta, joka suorastaan kuhisi porukkaa. Tuomiokirkon portaat oli täynnä kannustusjoukkoja ja koko tori oli täynnä juoksijoita, joilla kaikilla oli neonvihreä kisapaita. Oli vähän pölhö olo istua bussiin juoksuvaatteissa, kun olin matkalla keskustaan, mutta samaan bussiin osui kolme muutakin juoksijaa :D
Mä ilmoittauduin ryhmään 7A, joka oli se viimeinen ryhmä, eli 70-90 min. Silloin, kun ensimmäisen kerran juoksin kympin, suoritin sen juuri ja juuri alle 90 minuutin, joten en uskaltanut siinä ilmoittautumisvaiheessa ottaa riskiä ja valita nopeampaa ryhmää. Juoksin kaksi kertaa kympin vielä ennen tätä varsinaista tapahtumaa ja molemmilla kerroilla kirin aikaani jonkin verran paremmaksi ja luotto onnistumiseen parani huomattavasti.
Kisapäivänä mulla oli onneksi vapaapäivä töistä, joten sain lepuutella koipiani ihan rauhassa kotosalla. Olin myöskin varmuuden vuoksi jättänyt juoksulenkit väliin reilun viikon ajalta ennen Midnight Runia, ettei vaan pääse kehittymään mitään rasitusvammoja juuri ennen h-hetkeä. Olisi ollut pikkuisen kurja jättää kisa kesken vain jonkin rasitusvamman vuoksi.
Kello läheni pikkuhiljaa meidän ryhmän lähtöaikaa ja rupesi vaan jännittämään enemmän ja enemmän. Suorastaan perhosia vatsassa -fiilis välillä, hiii :D Lähtöviivalla oli aina hillitön liekkishow, kun jokainen ryhmä vuorollaan oli lähtövuorossa. Tunnelma oli huikean korkealla!
Kartasta (kuva) näkyy millaista reittiä juostiin. Paikoitellen oli vähän ylämäkiä ja myös tietenkin alamäkiä, mutta pääosin reitti oli suhteellisen tasainen, tai en mä ainakaan moittinut. Toisella vesipisteellä hidastin sen verran, että muutaman kävelyaskeleen verran ehdin hörpätä vähän vettä, muuten juoksin koko matkan.
No entäs ne tulokset sitten? No tässä näkyy (tai näkyy vähän paremmin, jos klikkaa kuvan suuremmaksi). Lenkkareihin kiinnitettiin sellainen ajanottosiru, jonka avulla mitattiin muutaman kilometrin välein juoksijan väliaikoja. Kaverin kanssa aloitettiin vahvasti suunnilleen 4-5 kilsan kohdalle saakka, sitten mä aloin vähän hidastamaan, kunnes taas viimeisen kilsan otin vähän kiriä. Keskivauhti oli kuitenkin n. 7 min/km ja n. 8,5-9 km/h. Kokonaisaika juoksulle oli tunti ja 10 minuuttia, joka onkin mun paras aika kympille :) Mun kanssa juossut työkaveri veti kaksi minuuttia paremman ajan kuin minä, eli aika samassa tahdissa sitten kuitenkin juostiin, vaikka kadotinkin hänet näkyvistä jossain siellä viiden kilsan kohdalla :)
Ensi vuonna uudestaan ja silloin voisi kokeilla jos vaikka pystyisi vähän vielä parempaan suoritukseen :) Seuraavaksi vois kokeilla jos onnistuis pysymään 60-70 minuutin ryhmässä. Mutta kyllä oli hyvä fiilis alusta loppuun ja pitkään vielä jälkeenkin, edelleen on tosi kiva fiilis tapahtumasta :) Kyllä kannatti lähteä!
Superhyvin tehty Mari!! :) Ihan kateellisena täältä sairaslomalaisena fiilistelen, että voi kun minäkin joskus…
Hienoa ! Onneksi olkoon. Myös mun pari työkaveria oli tuolla juoksemassa.
Wou, siistiä! (Alkoi heti soimaan Examplen Midnight Run päässä nähdässeni otsikon, se on muuten hyvää treeni/lenkkimusaa!) Sairaspedistä Elisan tavoin fiilaroin puolestasi! :)