*Postauksessa mainoslinkki
Ostin tuossa taannoin Akateemisesta tämän Marie Kondon siivouskirjan: *Konmari, Siivouksen Elämänmullistava Taika. Olin jostain netin syövereistä jo lukenutkin tästä hyviä arvosteluita ja halusin ottaa itsekin selvää, että mitä kaikkea tämä oikeastaan pitää sisällään. Onko tämä niin elämänmullistava kuin annetaan ymmärtää?
Olen viime vuosina vihdoinkin oppinut siihen, että kaikkea minkä on joskus itselleen hankkinut, ei ole pakko pitää itsellään koko loppuelämää. Olen oppinut luopumaan ja luopumisesta tulee koko ajan helpompaa mitä vanhemmaksi tulen. Olen aina ollut tavarahamsteri, ihan lapsesta saakka ja se valitettavasti tarkoittaa sitä, että kun tavaraa on liikaa, niille ei enää löydy selkeitä omia paikkojaan ja sen takia koti alkaa vaikuttamaan sotkuiselta. Se on ärsyttävää ja se huonontaa mielialaa. Olen jo ennen tätä kirjaa toteuttanut siivousprojekteja kodissa, mutta nyt tämän kirjan myötä osaan asennoitua tavaroiden siivoukseen ihan eri tavalla ja uskoisin siitä tulevan helpompaa jatkossa.
Olen kirjan jo lukenut ja sitä lukiessa tuli koko ajan mieleen esineitä joista tiedän jo nyt haluavani eroon. Kirja herätti ajatuksia tavaran omistamisesta ja siitä, että mikä on oikeasti tärkeää ja tarpeellista. Olen miettinyt, että miten mä itse suhtaudun omistamiini tavaroihin ja miksi mä edes haluan säilyttää jotain sellaista, jota ”tarvitsen ehkä vielä joskus”. Mistä tulee taipumus tavaran keräilyyn? Onko se lapsuudesta opittu tapa vai kenties luonteenpiirre?
Kirjan lukemisen myötä olen vihdoinkin käynyt läpi kaikki vaatteeni ja kenkäni ja säästänyt ainoastaan ne, jotka todella ovat tarpeellisia ja joita käytän kaikista mieluiten. Miksi mun edes pitäisi säästää vaatekaapissa vaatteita, joita käytän korkeintaan muutaman kerran vuodessa jos sitäkään? Tai miksi pitää kiinni vaatteista, joista olen tykännyt joskus vuosi/pari sitten paljonkin, mutta joita en ole enää halunnut käyttää viimeiseen vuoteen kertaakaan?
Mun vaatteiden tilanne onkin tällä hetkellä melko ihanteellinen. Mähän harrastan nykyään Project 333:a ja tämän viimekertaisen siivouksen myötä tämäkin projekti helpottui taas aivan huomattavasti. Loka-marras-joulukuun 33 vaatekappaletta oli todella helppo valita, kun valinnanvaraa oli niin paljon vähemmän! Ja kaikki valittavissa olevat vaatteet on sellaisia, joista tykkään ja joissa viihdyn.
En ole vielä ehtinyt/jaksanut laajentaa siivousta tuon suuremmalle alueelle, mutta kaikki aikanaan. Tämän projektin tarkoitus kuitenkin olisi se, että mä omistaisin vain sellaisia tavaroita, joista ihan todella tykkään. Toivottavasti se johtaisi myös siihen, että mulla olisi tavaraa huomattavasti vähemmän kuin nyt ja että sen myötä koti pysyisi huomattavasti siistimpänä, kun kaikelle olisi oma paikkansa.
Kunhan projektin edetessä pitää mielessä sen, että pitää itsellään vain tavarat, jotka tuottavat iloa ja/tai ovat konkreettisesti tarpeellisia, niin luopuminen on helpompaa. Seuraavaksi taidan hyökätä kirjahyllyn kimppuun, tiedän sieltä löytyvän paljonkin sellaisia opuksia, joita tuskin tulen lukemaan koskaan enää uudelleen, joten adios niille!
Oletteko te lukeneet *Konmarin tai onko teillä siivousprojekteja muutenkin?
*Postauksessa mainoslinkki
.Mari Anniina. 
tämä ollut lukulistalla jo tovin, mutta kirjastossa näyttää olevan ihan mukava jono kys. teokseen. Täytyy varmaan suunnata kirjakauppaan.
Mulle tämä ainakin antoi potkun peffalle, että sain jotain aikaankin. Tosin tuon ensimmäisen innon jälkeen se on taas jäänyt, mutta ajatus on laitettu liikkeelle :) Eikä sitä siivousta toki tarvitse viikon sisällä suorittaa alusta loppuun :D
Vielä en ole saanut tätä ostettua. Olen juurikin tosi huono luopumaan tavaroista ja juurikin taistelen vastaan tuota jos joskus.
No sitten tämä olisi kirja juuri sulle! :)
Luin, rakastuin & siivosin. Eeva Kolun blogista aikoinaan bongasin tän ja suoritin siivousoperaation kesällä. Mutta kahden ihmisen taloudessa ärsyttää kun nyt on omat tavarat tiptop, niin miehen romut edelleen lojuu ympäriinsä.. huoh :-D
Tuota mäkin olen miettinyt, että entäs sitten ne miehen romut :D Sen pitäisi ne kuitenkin itse järkätä ja äkkiseltään on vähän sellanen olo, ettei tuota miestä niin paljoo kiinnosta :D
Viimeksi kun muutin, oli tavaraa aika vähän. Nyt on pysynyt koti hyvässä järjestyksessä. Tosin olen aina inhonnut tavaraa ja heittäisin mielelläni kaiken ylimääräisen pois ? myös ne tarpeelliset paperit. Onneksi laskut saa nykyään e-laskuina koska inhoan postiluukusta tulevaa paperia. Joitain vaatteita on itse asiassa liian vähän..pikkuhiljaa kerään laatua ja ajatonta vaatekaapin sisältöä ?
Onneks tosiaan saa laskut suoraan verkkopankkiin nykyään! Mulla meinas aina jäädä osa laskuista maksamatta, kun ne hukkui johonkin :D
Mulla on suht hyvä tilanne vasta vaatteiden suhteen, kaikkea muuta onkin sitten vähän liikaa, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee :)
Ahkera muuttaminen asunnosta toiseen on saanut suhtautumaan (onneksi!;)) vähän vähemmällä kiintymyksellä tavaroihin. Kun parissa muutossa on raahannut turhaa tavaraa mukana, on helpompi viimein luopua niistä ilmiselvästi ylimääräisistä.
Paljon on siis jo laitettu kierrätykseen, ja nyt olen alkusyksystä käynyt muutoista selvinneitä tavaroita kriittisenä läpi. Tuntuu, että on enemmän tilaa hengittää, kun joka paikka ei pursua kamoja. Kun muu elämä on stressaavaa, on hyvä, että edes omassa kodissa ei ole kauheasti stressitekijöitä kuten kamala kaaos.
Paljon kyllä harmittelen sitä, että tavaraa on yllättävän vaikea saada kiertoon. Esim. pokkareita ja kirjoja ei vain saa ilmaiseksikaan annettua (divareissakin ainakin pk-seudulla on liian täyttä, että ottavat enempää tai eivät ota kuin tietyistä aihepiireistä), joten sydäntä kylmää joutua laittamaan hyvää tavaraa paperinkeräykseen/roskiin.:/
Meidän edellinen muutto oli liian helppo: ovesta ulos ja viereisestä sisään :D Silloin ei tullut tsekattua tavaroita yhtä tarkasti, kuin normaalisti muuton yhteydessä, koska periaatteessa mitään ei tarvinnut pakata. Sen kuin kannettiin viereiseen asuntoon ja laitettiin heti paikoilleen :D
Se on kyllä totta, että tavaraa on tosi hankala saada eteenpäin ellei mene ihan kirpputorille myymään, eikä sekään ole ihan satavarma tapa. Oon yrittänyt saada tavaraa myytyä facen kirpputoreilla, mutta esim. kirjat ja DVD:t ei tunnu kiinnostavan ketään ja vaatteitakin on hankala saada myytyä saatika kenkiä.
Mä luulen, että kaiken muun kohdalla karsinta olisi tehtävissä, mutta kirjoihin mulla on omituinen tunneside. Meillä oli lapsuudenkotona iso seinällinen kirjoja hyllyssä ja jotenkin olen niin tottunut, että kirjoja pitää olla paljon :D
Mullakin on sama ongelma, mutta nyt tämän kirjan luettuani tajusin, että en mä niitä kaikkia tarvitse, en edes niitä, joista tykkäsin. Jos tiedän, etten sitä kirjaa tule lukemaan uudelleen, niin miksi mä sitä hyllyssä jemmaan? Se kirja on silloin jo tuottanut mulle sen ilon, minkä sen oli tarkoituskin ja nyt on aika kiittää siitä ilosta ja päästää se eteenpäin :) Mä TODELLA yritän nyt ajatella näin :D En varmaan ihan kaikesta pysty vieläkään päästämään irti, mistä ehkä pitäisi, mutta jos nyt saisi ainakin kaikki hyllyt täytettyä vain yhdellä rivillä eikä kahdella niin olisin ihan tyytyväinen :D
Viimeiset pari iltaa olen lukenut Konmaria. Nyt pitäisi vaan aloittaa raivaus. En ole ihan vakuuttunut ajatuksesta, että pitää aloittaa vaatteista. Niitä on oikeasti niin paljon, että en tiedä selviydynkö urakasta viikonloppuna. Helpompi aloittaa papereista, niitä on vähemmän (silti 90% liikaa) ja niistä luopuminen on helpompaa. Eli menee vähän soveltaen käytäntöön. :)
Kyllähän tuota saa itse soveltaa kuten haluaa :) En mäkään aio ihan siinä suositellussa järjestyksessä tuota toteuttaa, mutta pääasia onkin, että toteuttaa eikä se, että missä järjestyksessä sen tekee :)