Mari Anniina

.HIUKSIIN TUUHEUTTA.

Published on 28.7.201227.7.2016 julkaissut Mari Anniina22 kommenttia

Kesälomalla tein sellaisenkin ”radikaalin” muutoksen, että kävin kampaajalla teettämässä tukkaan tuuhennuksen. Klipsipidennyksillä säätäminen on välillä ärsyttävää ja aikaavievääkin toisinaan, eikä mulla ole koskaan ollut päässä kiinni olevia pidennyksiä, joten päätin repäistä ja kokeilla.

Mun tukka on kertakaikkiaan nolo ilman mitään ekstraa. Se on ohut ja olematon, kuten ”ennen”-kuvasta näkyy. En ole pitkiin aikoihin pitänyt hiuksia auki ilman mitään lisätukkaa, koska en pidä siitä miltä se näyttää. Pituuttahan tuossa on jo ihan siedettävästi, mutta runsautta saisi olla vähintään tuplasti enemmän.

Ja nyt onkin :) Kävin Helsinki Hairdressers -kampaamon Annalla, joka laittoi mulle ensin värin päähän (tyveen pikkuisen tummuutta ja pituutta/latvaa yritettiin kevyesti vaalentaa mustanruskeasta vaaleampaan) ja sitten parin viikon päästä laitettiin teippipidennys, tai oikeastaan tuuhennus. Tukkaa käytettiin vain yksi puntti ja siinä oli aivan tarpeeksi mun kuontaloon. Pidennysten väri on tarkoituksella muutaman asteen vaaleampi kuin mun oma hius. Tällä tavalla hiuksiin saatiin enemmän eloa ja raikkautta, mutta yleisilme pysyi silti tummahkona (jonka kuitenkin koen eniten omakseni).

Teipit eivät ole juurikaan haitanneet mun elämääni, alkuun ne tuntui vähän oudolta, mutta parissa päivässä niihin tottui. Hiuksia harjatessa täytyy olla pikkuisen varovaisempi ettei revi teippikohtia, mutta ne kyllä tuntuu olevan todella hyvin kiinni. Teipit on nyt olleet mulla kaksi viikkoa ja hyvin on pysyneet.

Hieman mulla on ollut hankaluuksia löytää varastoistani sopivaa hoitoainetta, joka pitäisi pidennystukankin siistinä ja sileänä, ettei se liikaa takkuuntuisi, ja taisinkin löytää ratkaisun: Davines Melu Conditioner. Meinasi olla pieniä epätoivon hetkiä yhdessä välissä, kun erään epäonnisen hiustenpesun jälkeen huomasin hiusten olevan yhtä takkupalloa sen kaksi päivää ennen seuraavaa pesua, vaikka niitä kuinka usein harjasi. Hieman parempi oli, kun kokeilin Aussien Moisture-hoitoainetta, mutta paras on kuitenkin ollut tuo Davines Melu ja olen sukinut tukkaan myös Gliss hiusöljyä ja kampaajalta mukaan saatua silikonipitoista hoitotuotetta. Jos hiukset on auki, alkaa niskahiukset kuitenkin edelleen takkuuntua ja niitä saa olla sormin sukimassa auki vähän väliä. Onko kellään takkuuntumisen estämiseen mitään vinkkiä?

Katsotaan nyt kuinka kauan tukka pysyy ja milloin on tarpeen mennä teippejä nostamaan. Ihan mielenkiintoinen kokeilu kyllä, mutta en tiedä kuinka kauan näitä jaksan katsella jos tämä takkuuntuminen ei lopu. Voisikohan se johtua hiuksen laadusta jotenkin? DreamHairilta tilatut klipsipidennykset on alkaneet takkuuntumaan vasta tyyliin puolen vuoden käytön jälkeen jos silloinkaan, vaikka käyttäisi useinkin. Mutta tokikaan ne ei ole päässä öisin ja tämä teippituuhennus on. Vaikka toki palmikoin hiukset yöksi, on ne silti aamulla melko takkuiset.

Harmittaa vaan, että jos ei tämä tästä siloonnu enää, niin meni aika paljon rahaa kertakokeiluun :/ Vinkkejä?

.SEPHORA KYNSITARRAT.

Published on 24.7.201227.7.2016 julkaissut Mari Anniina14 kommenttia

Viime kesänä, kun olin Italiassa, ostin Sephorasta yhden pakkauksen tällaisia kynsilakkatarroja. Piti tietenkin jo silloin heti nämä kokeilla, mutta kuten näkyy: en kokeillut :D Mutta nyt nämäkin on (vihdoin) testattu ja hyviksi havaittu. Valitsin kuvioksi tällaisen kultaisella pohjalla olevan mustan ruusupitsikuvion. Vaikka muuten en välitä pitsistä, näytti kuvio näissä kuitenkin kivalta. Pakkauksessa on kaksi luiskaa, joista valkataan omiin kynsiin sopivat luiskat.

Sovitellaan luiskista sopivat jokaiseen sormeen ja repäistään luiskat irti. Kannattaa pitää ne tarkasti pöydällä järjestyksessä, ettei tarvitse ihmetellä, että mikäköhän nyt olikaan mihin kynteen. Kannattaa valita luiskat mahdollisimman tarkasti kynsien kokoisiksi ettei jää liian suuria railoja kynsien sivuille tai vaihtoehtoisesti mene kynsien sivujen yli.

//embedr.flickr.com/assets/client-code.js

Tein peukalon ensin ilman kamerointia, että tiesin miten tämä homma menee. Ensin lakkaluiskasta otetaan päällimmäinen suojamuovi pois. Sitten irroitetaan lakkaluikero alapahvista tuon hopeisen läpyskän kohdalta.

Sitten vain sovitetaan lakkaluiska niin tarkasti kuin mahdollista kynsien reunojen mukaan. Painellaan ja sivellään lakka kynnen pinnalle huolellisesti kiinni, viedään se kynnen vapaan reunan yli, otetaan ylijäävästä luikerosta kiinni ja vedetään 45 asteen kulmassa, että se katkeaa kynnen reunan mukaisesti.

Toistetaan jokaisen kynnen kohdalla ja lopuksi, kun on valmista, voi vielä lakata tavallisella päällyslakalla varmistaakseen pysyvyyden. Itse pyöräytin päällyslakkaa myös kynnen reunan yli.

Tässä lopputulos, kultamustat pitsikynnet valmiina. Nämä oli todella helppo asentaa, lakkaluiska tarttui kynteen hyvin, se oli helppo asentaa kohdalleen ja helppo saada ylimääräinen osa irti.

Joissakin kynsissä huomasin, että vaikka kuinka tarkasti mittasin nuo palaset, oli jotkut silti vähän liian pieniä (vasen kuva) tai asensin ne vähän sivuun. Joissakin taas mittaus ja kohdistus onnistui millilleen (oikea kuva). Reuna on kuitenkin jokatapauksessa siisti.

Roskaa jäi tämän verran yli. Tuntuu hämmentävältä, että ”kynsien lakkauksesta” tulee roskaa :D Säästeliäs olisi tietysti leikannut nuo liuskat puoliksi, että niistä saisi toisenkin ”lakkauksen”, mutta koin helpommaksi jättää kikkailut pois.

Pakkauksessa oli mukana tuollainen hopeinen tarraluiska, jolla voi sulkea tuon pussin, jossa kynsiliuskat oli ja sulkea sinne sisälle ylijääneet palaset, jos niitä haluaa joskus hyödyntää jotenkin vaikkapa kynsien koristelussa. Täyttä 10 kynnen lakkausta näistä ei kuitenkaan enää pysty tekemään. Mulla on idea miten voisin näitä ylijääneitä hyödyntää, ehkä näemme sen vielä täällä joskus myöhemmin :)

Entäs miten nämä pysyi? Täytyy sanoa, että oletin näiden irtoilevan jo parin päivän kuluttua, mutta sain kyllä yllättyä positiivisesti! Laitoin kynnet sunnuntaina ja vasta perjantaina lohkesi ensimmäinen pala lakasta yhdestä kynnestä. Sunnuntaina tilanne oli kuvan mukainen ja päätin poistaa lakkauksen ja vaihtaa uuteen.

Lakkaus lähti ihan helposti tavallisella kynsilakanpoistoaineella poistaen, ihan niinkuin mikä tahansa tavallinen kynsilakka. Yllätyin miten helposti se lähti, siitäkin pointsit kotiin. Helppo asentaa, helppo poistaa.

Nämä oli Sephoran omat kynsitarrat, mutta vastaavia myydään myös muilla merkeillä, Sephoran tuotteita ei nimittäin saa Suomesta ja mun tietääkseni niitä ei myöskään saa tilattua mistään netistäkään Suomeen (korjatkaa jos olen väärässä). Nämä ei muistaakseni maksanut montaakaan euroa, jos sanon n. 3-5€ niin en varmaan ihan hirveästi valehtele. En nimittäin enää ihan tarkkaan muista mikä tarkka hinta oli, näiden ostamisesta on kuitenkin jo noin vuosi aikaa. Seuraavaksi kokeilen Sally Hansenin vastaavat tarrat ja niitähän saa kyllä ihan Suomestakin :)