Kategoria: Hiukset

Kävin piiiitkästä aikaa kampaajalla. Oli tukka päässyt jo vähän säälittävään kuosiin, joten oli jo aikakin, että sille tehtiin jotain pelastustoimenpiteitä. S Moden Anna tarjosi mulle tämän kampaajakäynnin ikäänkuin palkkiona kesäisestä kissanhoitokeikasta ja mä sitten lupasin, että teen aiheesta blogipostauksen.

S Mode sijaitsee Töölössä Eteläisellä Hesperiankadulla, jonne itse pääsin Käpylästä kätevästi ykkösen ratikalla. S Modessa työskentelee paikan omistaja Saija ja sitten tämä Anna, joka on mun kavereita. Oli tosi mukava rupatella se muutama tunti Annan kanssa samalla, kun mun tukkaa taiottiin taas kuntoon.

Hiusten lähtötilanne oli sillä tavalla karu, että edellisestä balayagesta oli aikaa jo ainakin vuosi ja hiusten latvat oli päässyt aika ikävän ohueen kuntoon ja huomasin myös, että hiukset oli katkeilleet edestä niin, että ne oli paikoitellen jopa 5 cm lyhyemmät kuin muu tukka. En yhtään tykännyt enää pitää hiuksia auki, kun ne oli niin luirut ja epätasaiset ja kaikkea. Mulla on muutenkin aika ohuet hiukset eikä tuo ohentunut latva ainakaan yhtään parantanut asian tilaa.

Anna päätyi tekemään mulle foilyagen, eli folioilla tehdyn balayagen, jossa tyvi tupeerattiin ensin, jotta siihen ei jää liian tiukkaa rajaa vaalennuksen ja oman värin väliin, sitten tukkaosio folioon, balayage-tyylillä vaalennusaine hiuksiin (V-tyyli) ja folio kiinni.

Hiusten pituudesta lähti ehkä vähän reipas viisi senttiä, mutta ne jäi silti selkeästi pitkiksi ja tosiaan vaalennus nostettiin ylemmäs raidoilla, jolloin mun oma tyvi jäi edelleen näkyviin. Tämä helpottaa huomattavasti mun elämää, kun ei taas tarvitse ihan heti mennä värjäämään tukkaa jonkun tyvikasvun takia.

Tukka on taas kivemman tuntuinen ja näköinen ja sitä kelpaa taas pitää joskus aukikin, kun sen vaan jaksaa joskus laittaa. Olen kyllä enemmän suttunuttura-tyyppiä, koska silloin se ei ainakaan ole tiellä, mutta kiva, että on taas tämä toinenkin mahdollisuus olemassa.

Mä olen nyt tosi tykästynyt tähän vaaleampaan lookkiin itselläni. Tykkään, että oma väri näkyy ja että sitä on vain kirkastettu noilla raidoilla. Kokoblondi ei ehkä olisi mun juttu (enää, sekin on joskus testattu), mutta tämä omaan pohjaan tehty raidoitus/balayage toimii tosi kivasti ja on käytännöllinenkin, kun ei tosiaan tarvitse tyvikasvun takia jatkuvasti käydä kampaajalla. Sopii sekä mun laiskuudelle että piheydelle tämmöinen ratkaisu :D

*kampaajakäynti saatu ilmaiseksi

Tein vähän erikoisemman hiusratkaisun tuossa syyskuussa. Leikkasin itelleni niskasiilin! Mulla on aina ollut tosi pitkälle ulottuvat niskahaituvat, erityisesti tuossa kaulan sivuilla ja niitä on aina ollut hankala saada kiinni nätisti. Olenkin joutunut ristipinnittämään niitä neljällä pinnillä aina, kun on ollut tukka korkealla kiinni. Nyt sitten vihdoinkin sain siitä hommasta tarpeekseni.

Ensin mä erotin sen alueen, että minkä muotoisen ja kuinka korkealle mä sen siilin haluan, sitten Mösjöö katsoi, että se on oikeasti suorassa ja sen sellaista. Sitten vaan saksilla niskaluiru poikki ja hiustenleikkuukoneella loputkin!

Olisin halunnut, että niskaan olisi jäänyt sellainen ihan lyhyt tukka, mutta meidän koneella sitä ei pystynyt nätisti tekemään, joten päädyttiin leikkaamaan suorilta vaan kaikki pois. Kyllähän ne kasvaa siitä takaisin.

Vastaleikattu niska oli ihan kylmä pari päivää ja tuntui, että niskaan tuulee koko ajan :D Pikkuhiljaa siihen sitten tottui, mutta tuntui kyllä aluksi hassulta ja käsi tuntui koko ajan hakeutuvan niskaan hipeltämään sitä millin siiliä.

Pikkuhiljaa niskatukka alkoi kasvaa takaisin. Alkuvaiheessa se näytti tosi vaalealta, kun massaa ei vielä ollut yhtään. Se muuten vähän yllättikin, että miten vaalea mun hius oikeasti on, kun siitä ei näkynyt siilinä oikeastaan yhtään mitään eikä pienessä mitassakaan näkynyt paljon yhtään. Olisin jotenkin odottanut, että millin siilissäkin olisi ollut jonkunlainen sävy, koska ei mun tukka nyt mikään ihan blondi kuitenkaan ole.

Noin kuukautta myöhemmin ollaan tässä tilanteessa. Niskassa on jo ihan selvästi tukkaa ja se on jo ihan oikeasti jonkin väristäkin :D Tästä vaiheesta olen itse tykännyt eniten. Se ihan kalju tuntui jotenkin oudolta ja kirjaimellisestikin paljaalta, mutta nyt, kun niskassa on jo vähän tukkaa, tää on tosi kiva.

Tämä ratkaisu todellakin ratkaisi niskavillojen ongelman enkä ole enää tarvinnut korkeisiinkaan nutturakampauksiin/ponnareihin yhtä ainutta pinniä niskatukkaa varten! Niska on lähtökohtaisesti aina siistimmän näköinen nyt, kun enää ei karkaile mitään sojottavia haituvia. Niskasiili on myös helppo piilottaa kokonaan ihan vaan sillä, että jättää hiukset auki. Alemmas kiinnitetty ponnarikin piilottaa sitä yllättävän hyvin ja jännä sinänsä, että vaikka mulla on tässä kuukauden aikana ihan tarpeeksi monta kertaa ollut töissä tukka kiinni niin silti osa työkavereista on huomannut siilin vasta nyt ihan lähiaikoina :D

Että semmosta!