Kategoria: Sisustus & Koti

Alunperin ei todellakaan suunniteltu hankkivamme uutta sohvaa, kun uuteen kotiin muutettiin, vaan ajateltiin, että ostetaan pari nojatuolia kaveriksi, että saadaan enemmän istumatilaa. Sitten, kun se sohva kuitenkin oli paikoillaan uudessa kodissa, alkoi se näyttääkin aika pieneltä ja vaikka siihen olisikin lisännyt ne nojatuolit niin se olisi silti ollut jotenkin töpö nykyisessä tilassaan.

Meidän vanha tumma sohva on palvellut jo kuusi vuotta ja on nyt kolmannessa eri osoitteessa meidän kanssa. Ensisijaisesti tässä sohvassa häiritsee sellainen tietynlainen jyhkyys noine leveine käsinojineen ja myös tuo tummuus ja tässä tilassa sohva tosiaan jää myöskin vähän pieneksi, vaikka jyhkynlainen onkin. Tuossa sohvan edessä on metrikaupalla tilaa ennenkuin TV-taso tulee vastaan. Harkitsin myös sohvan kääntämistä tuolle valkoiselle seinälle, mutta silloin taas se telkkarin katsominen hankaloituisi ratkaisevasti ja silloin se ainakin vaatisi niitä nojatuoleja lisäksi.

Kriteerit uudelle sohvalle oli, että se olisi vaaleampi ja että se olisi vähän siromman mallinen ja mieluiten kulmasohva, jossa olisi reippaammin istumatilaa. Löysin vähän vahingossa ihan täydellisen sohvan Hobbyhallista ja se oli vieläpä hyvässä alennuksessa.

Sohva saapui kahdessa osassa viime maanantaina, mutta mun iltavuorojen takia päästiin asentelemaan sohvaa paikoilleen vasta lähempänä loppuviikkoa, kun se nyt oli kuitenkin kahden ihmisen homma.

Uusi ja vanha vierekkäin. Tummuusero on melko valtava, mutta mä tykkään. Uusi sohva on kuitenkin edelleen harmaa, eli hyvä neutraali pohja toteuttaa erilaisia väriyhdistelmiä jos sellaisia haluaa joskus toteuttaa. Vaaleammassa sohvassa myöskin koirankarvat ovat näkymättömämpiä, kun kaksi kolmesta koirasta on kuitenkin blondeja ja sillä mustallakin on vaalea aluskarva.

Ai että mä sitten tykkään! Lyylikin siellä jo tyyppaamassa. Ostin samalla Hobbyhallista myös uusia koristetyynyjä, mutta ainakin tuo nurkka kaipaa niitä vielä lisää, mutta ehtiihän niitä. Äidin virkkaama torkkupeitto toimii täydellisesti myös tämän vaaleammanharmaan sohvan kanssa, ellei ehkä jopa vähän paremmin kuin sen tumman, jotenkin sulautuu tuohon. Sohvan oikea puoli on nyt lyhyempi kuin vanhassa sohvassa, joten siihen jäi pieni tila säilytysrahille (sekin muuten Hobbyhallista, hah, tein sinne aika ison tilauksen), jota voi tarvittaessa käyttää myös istuimena.

Sohvan vasemmalle laidalle mahtui vielä tuolikin (joka odottelee uutta ruokapöytää, jonka ääreen se oikeasti kuuluu) ja tuohon kuvasta vasemmalle jää TV-taso. Seinä ehdottomasti kaipaa vielä jotain tauluhommia, mutta tosiaan niitä laitetaan paikoilleen vasta, kun ollaan lattiat uusittu ja seiniä vähän paklattu ja maalattu.

Ihanaa, kun olohuone alkaa pikkuhiljaa muotoutumaan sellaiseksi, kuin sen mielessäni kuvittelin. Toki olohuoneen koko toinen seinä on edelleen sekaisin kuin seinäkello ja nyt siinä on vielä se vanha sohvakin tiellä :D

Mä olen elänyt lapsuuteni kodissa, jossa on aina ollut melko paljon viherkasveja, joten se luonnollisesti näkyy myös mun omassa kodissa. Viherkasvit on mielestäni paras keino piristää huonetta kuin huonetta ja viherkasveista tulee aina jotenkin kotoisa ja hyvä fiilis. Mä en todellakaan ole mikään viherpeukalo, mutta olen kuitenkin saanut pidettyä noita elossa, vaikka kastelenkin ne vain kerran viikossa (viikonloppuisin) enkä käytännössä ikinä edes vaihda niihin multia :D

Uuteen kotiin tuli tottakai mukana kaikki vanhatkin viherkasvit, mutta koska lääniä on vähän enemmän, päädyin käväisemään kaupassa ja toin sieltä kolme uutta täydentämään entistä valikoimaa. Mä en hirveästi tiedä viherkasveista mitään, olen vain oppinut erehdysten ja onnistumisien kautta, että mitkä puskat mun hoidossa säilyy hengissä ja nämä uudet on kaikki mulle vieraita eli katsotaan kuinka kauan pysyvät elossa :D

Meidän sisustusmakuhan on väreiltään melko yksitoikkoinen: mustan, harmaan, valkoisen ja tumman puun sävyjä pääasiassa. Mä olen vuosien varrella kokeillut värillisempiäkin sohvatyynyjä esimerkiksi, mutta todennut aina ennemmin tai myöhemmin, että ne kyllästyttää. En kuitenkaan ole koskaan kyllästynyt viherkasvien tuomaan väriin, vaikka en vihreästä noin muuten tykkää oikeastaan ollenkaan ja viherkasvit onkin ainut tapa millä haluan vihreää kotiini.

Olohuoneeseen tuli vanhan lipaston päälle tämmöinen söpö pitsilehti. Tämä kasvi oli niin pieni, että ostin kerralla kolme ja istutin kaikki samaan ruukkuun. Seinäpuhelinkin on vielä kiinnittämättä, kun ajateltiin, että tulevan lattiaremontin jälkeen aletaan vasta porailemaan seinille tulevia juttuja paikoilleen.

Yläkerran porrasaulaan päätyi ennen makuuhuoneessa ollut musta pieni lipasto/pöytä, jonka kaveriksi pääsi tämä jonkinsortin palmu. Tuo aula on tosi tosi pieni, joten siinä ei mitään suuren suurta voisi ollakaan, mutta tuo lipasto menee siihen täydellisesti ja viherkasvi tuo tilaan vähän väriä ja eloa.

Kolmas uusi kasvi löysi tiensä mun kosmehuoneeseen lipaston päälle. En enää edes muista mikä tämä kasvi oli nimeltään, mutta tykkään kun siinä on aika tummanvihreät nuo lehdet, tuo kivan kontrastin.

Vanhat viherkasvit on tällä hetkellä ripoteltuna vähän sinne sun tänne ja aika moni odottelee oikeita pysyviä paikkojaan, jotka varmistunee vasta lattiaremontin jälkeen, jota päästään tekemään varmaan vasta kesäkuun puolella.

Ensin, kun muutettiin tähän uuteen kotiin, olin onnellinen, että meillä on makuuhuoneessa leveä kaapisto vaatteille. Mutta sitten tuli se hetki, kun vaatteet piti laittaa sinne kaappeihin ja tultiin tenkkapoon äärelle hyvin nopeasti. Kävi nimittäin hyvin nopeasti ilmi, että kyseinen kaapisto onkin aivan täysin susi, noin niinkuin käytännön kannalta, ei siinä muuten mitään vikaa ole, se ei vain toimi meillä, se on todella epäkäytännöllinen.

Nykyinen vaatekaappi.

Ensimmäinen ongelma on siinä, että ovet on saranalliset, josta seuraa se, että viimeinen ovi seinän vierellä (vasemmalla) ei mahdu aukeamaan kuin vähäsen, koska se ottaa kiinni yöpöytään. Yöpöytä on kuitenkin tarpeellinen, joten se ei ole vaihtoehto, että siitä luovuttaisiin, eikä siinä myöskään toimi kapeampi yöpöytä, koska minkä tahansa levyinen yöpöytä olisi siinä kohtaa edessä, vaikka sänky on nyt jo niin kaukana vaatekaapista kuin se mahtuu olemaan. Ja koska kyseinen ovi ei aukea kunnolla, ei myöskään oven takana olevia ritilälaatikoita saa kaapista ulos kuin 5-10 cm, joten selväähän on, että sieltä ei kovin syvältä saa vaatteita ulos.

Toinen ongelma on viereisen kaapin hyllylevyt, jotka ulottuvat niin syvälle, että vaatteita mahtuu hyllylle helposti kahteen riviin, mutta taaimmaisiin on hankala päästä käsiksi, koska edessä olevat ovat juuri sitä: edessä. Tämä toinen ovi kyllä aukeaa ihan kokonaan moitteettomasti, koska yöpöytä ei ole enää tiellä tässä kohtaa, mutta se taas luo myöskin seuraavan ongelman: mullahan on vaatteita sekä näillä hyllyillä, että viereisessä kaapissa henkareilla ja lähes poikkeuksetta otan vaatteita molemmista paikoista joka päivä, joten avonainen kaapin ovi on tiellä ja kaappien välillä hyppely on ärsyttävää ja aikaavievää. On myöskin hankalampi päättää mitä laittaisi tänään päälle, koska kaikkea ei näe kerralla, kuten olen tottunut.

Halvin ratkaisu näihin hylly- ja ritilälaatikko-ongelmiin olisi tietenkin se, että vaihdetaan hyllylevyjen ja ritilälaatikoiden paikkaa päittäin, mutta se ei edelleenkään ratkaise reunimmaisen oven ja yöpöydän kohtaamista, joka on ärsyttävää. Toki tähän voisi teettää liukuovet, mutta siitä tulisi luultavasti yhtä kallista ellei kalliimpaa kuin jos ostaa kokonaan uuden kaapiston IKEAsta.

Oikealla tosiaan on vaatetanko, suhteellisen leveä kyllä, mutta totuus on, että siihen ei mahdu kunnolla meidän molempien henkarivaatteet ja tällä hetkellä siinä onkin vain mun vaatteita ja se on täynnä. (Tosin en ole vielä muuton jälkeen tehnyt uutta 333-vaatekaappia, eli henkarivaatteita on ”käytössä” enemmän kuin normaalisti, mutta silti.) Ja sitten toi henkarikaapin alaosio, mä en voi kuollaksenikaan käsittää, että mikä ihmeen funktio noilla kolmella pystylokerolla voi olla? Matkalaukkusäilö? Saappaille lokerot? Täh? Siellä ei ole mitään tankoja tai kiinnikkeitä missään, vain kolme pystysuuntaista lokeroa. Täysin käsittämätön systeemi.

Kummallinen on myöskin tuo vasemmassa laidassa oleva täysin avoin hyllykkö, joka siis tosiaan ei ole minkään oven takana. Loogista olisi säilyttää tässä esimerkiksi kirjoja, mutta mä en halua kirjoja makuuhuoneeseen, ne kuuluu kirjahyllyyn olohuoneeseen ja koska ne kaikki mahtuu sinne helposti, en näe mitään syytä jakaa niitä tänne vain siksi, että täällä olisi tilaa. Koriste-esineille? En oikein syty siitäkään ajatuksesta, koska mitä koriste-esineitä edes laittaa tuollaiseen nurkkaan, kun ne ei sieltä oikeastaan edes näy kenellekään milloinkaan.

Tässä kaapistossa on siis suunnilleen puolet pelkkää hukkatilaa: avohyllykkö vasemmassa reunassa, ylikorkealla olevat korkeat hyllyt koko kaapin matkalta ja tankokaapissa oleva alaosio.

Kun päätettiin, että tehdään sittenkin lattiaremontti kaikkiin makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen, se oikeastaan ratkaisee tämän vaatekaappiongelman kertaheitolla. Lattia luultavasti ylettyy kaapin alle ja jotta sen voisi sieltä purkaa, täytyy purkaa myöskin koko kaappi pois tieltä. No minähän tästä tietysti innostuin ja ryhdyin IKEAn sivuilla suunnittelemaan oikeasti toimivaa ja järkevää PAX-vaatekaappia tähän samaan tilaan.

Tuleva vaatekaappi.

Tämä PAX-kaapisto mukailee meidän entistä makuuhuoneen kaapistoa hyvin pitkälti, mutta tämä on metrin leveämpi kokonaisuus kuin edellisessä asunnossa, koska nykyinen makuuhuone on huomattavasti suurempi ja kaapistolle on näinollen leveämpi tila, mutta sehän ei meitä haittaa.

Yksi isoimmista käytännön muutoksista on tietenkin se, että tässä on (korkeakiiltovalkoiset) liukuovet tuossa kahden leveämmän osion matkalla, joka mahdollistaa ulos liukuvien laatikoiden normaalin käytön, eikä yöpöytäkään tule yhtä pahasti tielle. Oikealla oleva kapeampi osio oli pakko varustaa saranaovella, koska 50 cm leveään kaapiston osaan ei saa liukuovia ja valitsin siihen peilin, että makuuhuoneeseen ei tarvitsisi hankkia erikseen kokovartalopeiliä viemään tilaa.

Tässä kaapistossa meille molemmille on täysin omat puolet, joissa molemmissa on runsaasti sekä leveää laatikkotilaa että henkaritilaa ja näinollen kaikki vaatteet on nähtävissä kerralla helpommin ja vain yhden liukuoven liikuttamisen vaivalla. Umpinaiset valkoiset laatikot viikattaville vaatteille pysyvät aina siistin näköisinä, vaikka laatikon sisällä kenties ei ihan niin siistiltä näyttäisikään. Laatikoiden sisälle saatan vielä hankkia joitakin sisusteita, jotta pienemmät viikatut vaatteet saa pysymään paremmin paikoillaan, mutta aika näyttää onko se oikeasti tarpeellista.

Leveämpään tanko-osioon menee hyvin kaikki mun yläosat ja hameet, mutta kapeampaan saranakaappiin jätin tarkoituksella hieman korkeamman tilan tankovaatteille, jotta siellä voi säilöä mekkoja ja tiettyjä pidemmän mallisia neuletakkeja. Sinnekin laitoin kaksi kapeampaa laatikkoa, joissa voi sitten pitää vaikkapa asusteita, kuten vöitä tai vaikkapa urheilu- tai kotivaatteita, jää nähtäväksi. Alimmaksi laitoin ulosvedettävän hyllyn juhlakenkiä varten, mutta tosiasiassa saattaa olla, että jätän sen kokonaan pois ja hyödynnän vain kaapiston pohjalevyä siihen tarkoitukseen, juhlakengät on jokatapauksessa omissa laatikoissaan, joten niitä voi kasata vaikka päällekäin.

Tässä kaapissa ei periaatteessa ole mitään hukkatilaa, ellei tuota ylintä matalahkoa hyllyä laske sellaiseksi, mutta suunnittelin jo, että siellä voi joko säilyttää talvi/kesäpeittoja taikka sitten kausivaatteita, kumpi nyt sitten tuntuukaan loogisemmalta. Jotain sellaista kuitenkin, jota ei tarvitse jatkuvasti, koska se on niin korkealla, ettei sinne ylety ilman jakkaraa.

Mitäs tuumaatte mun vaatekaappisuunnitelmista? Onko teillä vastaavia projekteja edessä?