.JUOKSU-ONNISTUMISIA.

Toukokuun puolessa välissä kerroin aloittaneeni juoksemisen. Alku oli vähän hankalaa, kun ei pystynyt juoksemaan kauaakaan putkeen, mutta siitä se sitten yllättävän nopeasti parani se kunto ja erityisesti hapenottokyky.

755_free1

Olen pari viikkoa sitten päässyt toiseen isoon tavoitteeseen, eli olen juossut sen mun normilenkin kahteen kertaan putkeen. Siitä tulee juoksuosuutta 6,5 km, jonka olen vetänyt n. 50 minuuttiin. Olen ihan varma, että olisin pystynyt tuohon jo aikaisemmin, mutta jotenkin olin vaan niin jämähtänyt siihen yhteen kierrokseen, kunnes sisko sanoi, että se mun puolen tunnin lenkki on itseasiassa aika lyhyt. Se vähän avasi silmiä ja päätin sitten lähteä yrittämään pidempää, eikä se sitten niin hankalaa ollutkaan, kun sitä vaan lähti. Tätä 6,5 kilsan lenkkiä olen nyt siis juossut sen pari viikkoa, 2-3 kertaa viikossa. Ensimmäisillä kerroilla reissu tuntui loppuvaiheessa jo hieman tappavalta puuhalta ja saatoinkin joitakin pieniä osuuksia jättää kiertämättä. Nyt viimeiset pari kertaa olen kuitenkin juossut ihan koko matkan, ilman mitään helpotuksia ja se on jo tuntunut ihan hyvältä. Hämmentävän nopeasti siihen uuteenkin matkaan näköjään vaan tottui.

No nyt eilen aamulenkillä jolkotellessani päätin sitten, että nyt lähden taas pidentämään matkaa. En juossut samaa reittiä kolmatta kertaa (vielä), vaan poikkesin hieman reitiltä ja kiersin takaisin kotiin eri kautta. Kilometrejä tuli 8,5 ja aikaa meni 1h10min. Sen lisäksi vielä satoi vähän vettäkin ja mä lähdin silti juoksemaan! Loppumatkasta vettä tulikin sitten jo vähän enemmän, mutta mitäpä se siinä enää haittasi, kun olin jo paluumatkalla ja suihkuun vei tie joka tapauksessa.

Olenkin ollut erityisen ylpeä itsestäni sillä saralla, että olen muutamankin kerran käynyt vesisateesta huolimatta juoksemassa ja jopa nauttinut siitä. Jos mun pitäis valita, että menenkö juoksemaan pienessä vesitihkussa vai helteisessä auringonpaisteessa niin valitsisin tihkusateen ihan milloin vain. Silloin ilma on raikasta, metsä tuoksuu ihanalta eikä ole yhtään niin kuuma kuin auringonpaisteessa, jotenkin hengittäminenkin tuntuu vaivattomammalta.

756_free2

Seuraava juoksutavoite on kolmas pururatakierros putkeen ja jos siitä ei tule vielä 10 km täyteen niin sitten siitä seuraava tavoite on jatkaa juuri sen verran vielä siihen päälle, että saan 10 km lenkin juostua putkeen. Tähän 10 kilsaan on sellainenkin motivaatio, että Mies uhkasi lähteä itsekin testaamaan vanhoja juoksulenkkareitaan sen jälkeen, kun mä juoksen kympin :D Eli sitä odotellessa.

Yllättävän hyvässä kuosissa muuten on noi tennaritkin edelleen, mitä nyt vähän luontoa mukana tuolla kengänpohjissa, mutta mitäpä tuo haittaa. Kesää varten muuten kävin hankkimassa capri-mittaiset juoksuhousut, toisenkin topin ja muutamat treeniliivit lisää erilaisissa räikeissä väreissä. Ihan hyvin on näillä pärjännyt koko kesän, kun toiset kamppeet on pesussa niin toiset on käytössä. Nyt tilasin H&M:ltä teknisen pitkähihaisen hupparin ja verkkovuorisen juoksutakin syksyä ja viileämpiä aamuja ajatellen.

On tämä ihmeellistä. Tämmöinen liikunnanvihaajakin on löytänyt oman lajinsa!

PS. Linnut ei muuten ole enää laulaneet aamuisin. Mun täytynee turvautua mp3-soittimeen viimeinkin. Ei muuta kuin soittolistaa tuumaamaan :)

20 thoughts on “.JUOKSU-ONNISTUMISIA.

  1. Vesisateessa/ sateen jälkeen ilmassahan on huomattavasti enemmän happea, silloin itekkin tykkään lähteä hölkkäämään :)Mut tosi hyvin oot kyllä edistyny, odottelinkin jo vähän että tuleeko tänne enää juoksu-postsuksia… Kiva aina lukea edistymisestä! :)

    1. Kuumina päivinä juokseminen ei oikein edes innosta ja jos luvassa on lämmin päivä niin silloin ainakin pitää lähteä lenkille suht aikaisin aamulla, ennenkuin porottaa liikaa :)

  2. Mä olin kans liikunnanvihaaja 20-vuotiaaksi saakka, kunnes tuli joku ”kohtaus” ja lähdin lenkille. Eka kävelin ja sitten siirryin juoksuun. Nyttemmin repertuaari kattaa myös salikäynnit. En olisi ikinä uskonut ostavani vielä salikorttia, kun muistelee mun epäliikunnallista historiaa! :DHei pitkää ikää harrastukselle! Kohta juokset maratonin! ;)Johanna

    1. No mulla meni 10 vuotta pidempään :D Salikortti saattaa mulla vielä odotuttaa itseään, mutta katsotaan miten ämmän käy, kun tulee talvi…

  3. Mäkin olen viime aikoina alkanut miettimään, että pitäiskö kokeilla taas juoksemista. Sitten voin taas vuodeksi eteenpäin unohtaa sen. :P

  4. Ei vitsit, hyvä Mari!! :) Tosi hyvä, että oot jaksanut jatkaa juoksuharrastusta. Ja komppaan sua ihan täysin tuossa, että pilvisellä säällä ja ehkä pienessä tihkussa on kivempi lähteä ulkoilemaan :)

  5. Mä inhoan juoksemista, mieluummin kävelen lujaa. :D Liian lämpimät kesäillat on kauheita lähteä lenkille kun hyttyset hyökkää laumoina ja hiki valuu jo parin metrin päästä (siis kävelen metsässä, missä ei juuri tuule).

    1. Vesisateessa tai tihkussa ei muuten ole ötököitäkään niin paljoa kuin lämpimällä ilmalla, ei tule ötökkäarmeijaa suuhun lenkillä :D

  6. Tosi inspiroivaa! Mä olen kans juoksuvihaaja, mutta Lapinreissulla kävin joka päivä juoksulenkillä koiran kanssa. (Vain säälittävän 2,6km lenkin mutta silti! Jostain on aloitettava.) Mutta sitten se unohtui, nyt pitää petrata :)

    1. Mun mielestä mikä tahansa mikä on enemmän kuin on, on vain hyvä asia. Se mitä se kenellekin on, on tietenkin eri asia eikä sitä näinollen voi verrata :)Jos mä vertaan nykyistä liikkumistani edelliseen niin olen pelkästään plussan puolella, vaikka monille muille (=himoliikkujille) mun liikuntamäärä on ihan naurettavan vähäistä :D Mulle se on kuitenkin enemmän kuin koskaan ja sehän tässä on tärkeintä. Älä siis säkään vähättele tuota 2,6 km :)

  7. Mulla jäi kesän ajaks toi juoksu vähä vähemmälle, koska tein fyysisesti tosi raskasta työtä. Saa nähdä jos syksyllä taas sais semmosen intopuuskan.Toi vesisateessa juokseminen on tosi ihanaa jos se pysyy semmosena tihkuna, koska jos sataa vähääkään enempää se alkaa mulla jo haittaamaan näköä.. :/

    1. No ei se kyllä mukavaa ollut, kun vesi valuu norona otsalta suoraan silmiin :D Mutta tihkusade on mukavaa!

  8. Pakko kysyä, ootko huomannut onko sun juoksulenkeillä ollut mitään vaikutusta kroppaan, esim onko muokannut mitenkään? Vähän kiinteyttä tai pohjelihaksia?Pitäisi ottaa itseäkin niskasta kiinni nyt vielä syksyn aikana… : )

    1. Joo, aika alussa jo huomasin muutoksia juuri pohjelihaksissa ja niissä juokseminen tietty ensimmäisenä näkyykin. Ja kyllä tässä harrastuksen edetessä on mielestäni jalkojen lihakset muutenkin paremmat. En mä mikään lihaskimppu ole, eikä ne lihakset juurikaan näy päällepäin (koska rasvakerros), mutta kyllä niitä siellä on!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s