Kuinka kauan teillä menee aamulla sängyn petaamiseen? Vai petaatteko ollenkaan? Mulla on ollut elämässäni vuosia ja vuosia, kun en ole pitänyt sängyn petaamista ollenkaan tärkeänä asiana. Perustelin petaamattomuuden aikoinaan siis sillä, että suurimman osan päivästä olen töissä enkä siis edes näe koko pedattua sänkyä montaakaan kertaa päivän aikana ja toiseksi, kohtahan sinne vällyjen alle taas töistä kotiin palattua sukeltaa, joten miksi nähdä sitä vaivaa.

Olen kuitenkin pikkuhiljaa tässä viime vuosina yrittänyt päästä tuosta ajattelumallista eroon ja vuosi sitten syksyllä koin ihan ahaa-elämyksen tämän asian kanssa. Syksy on muutenkin pimeää, märkää ja koleaa aikaa, varsinkin marraskuu on ihan hiton nihkee. Vuosi sitten tajusin, että yksi tekijä, miksi pysyin koko pimeän syksyn semi-positiivisella mielellä oli se, että petasin sängyn pääsääntöisesti joka aamu. Eli aina, kun tulin töistä kotiin, yksi ensimmäisiä asioita, mitä näin oli kauniisti pedattu sänky makuuhuoneessa, joka aiheutti aina sellaisen pienen positiivisen hymyn läikähdyksen ja näinollen hyvänolontunteen. Tämän tajuamisen jälkeen olen pedannut sänkyä paljon säännöllisemmin myös jatkossa.

Ihan pöljän pieni asia, mutta sillä voi olla yllättävän suuri merkitys. Mä tykkään meidän makuuhuoneen sisustuksesta tällä hetkellä erittäin paljon. Tuo rautarunkosänky on tismalleen täydellinen, yöpöydät aiheuttaa edelleen ilonväreitä, kuten myös uusi (vanha) senkki ikkunan alla ja kaikki muutkin pienet ja suuret asiat huoneessa.

Mä olenkin perfektoinut meille täydellisen ja nopean sängynpetaustavan, joka ei vaadi minuuttikaupalla jonkun ison päiväpeiton suoraan asettelua, vaan koko homma hoituu oikeasti hämmentävän nopeasti ja ison päiväpeiton vaihtaminen pienempään torkkupeittoon onkin ollut oikea ahaa-elämys tässä petaushommassa. Tämän petaustavan toinen avaintekijä on siinä, että meillä on vain ja ainoastaan sellaisia lakanoita, joita voi pitää esillä ja ne sopii aina kokonaisuuteen ja näyttää mun silmään hyvältä.

Mä kerran ajastin kauanko mulla menee tämän petauksen tekemiseen ihan normaalina kiireisenä aamuna ja ajaksi tuli aivan vallan minuutti. Yksi ainut minuutti. Ja mitä minuutissa ehtii tehdä?

– nostaa nukkumatyynyt pystympään asentoon
– hulmauttaa molemmat nukkumapeitot suoraan
– taittaa peittojen yläreuna
– nostaa jalkopään sängynpäädystä torkkupeitto päiväpeitoksi
– rullata pimennysverhot auki
– heittää kolme koristetyynyä sängyn päälle lattialla olevasta puukorista

Jos mä jaksan käyttää aamulla edes sen yhden minuutin sängyn petaamiseen niin sillä mä takaan pikkuisen hymyn huulilleni kotiinpaluun aikoihin ja oikeastaan joka kerta, kun kävelen makuuhuoneen ohi sen päivän/illan aikana. Miksi sitä minuuttia ei siis siihen käyttäisi, jos pelkästään tämmöisellä asialla voi saada aikaan monta hymyä ja mielihyvää itselleen? Mä myöskin tykkään siitä pienestä rutiinista nukkumaanmennessä, kun koristetyynyt laitetaan taas puukoriin yöksi ja päiväpeitto heitetään sängynpäädyn yli, taitetaan untuvapeiton kulma auki ja istutaan sängylle rasvailemaan käsiä ja kynsinauhoja ennen nukkumaanmenoa.

Mikä teidän kodissa aiheuttaa takuuvarmasti sen pienen hyvänolon hymynkareen huulille?