Mä olen ihannoinut vanhoja huonekaluja ja esineitä suunnilleen koko aikuisikäni ja olenkin ollut jonkun tasoinen historiahörhö jo teini-ikäisestä saakka. Pitkään olin kuitenkin sitä mieltä, että moderniin sisustukseen ei voi yhdistää selvästi vanhoja huonekaluja, mutta nykyään olen täysin päinvastaista mieltä ja pyrin siihen, että kotona kohtaa sekä uusi että vanha saumattomasti.
Viime keväänä sain Paapan perintönä joitakin vanhoja esineitä ja ne onkin löytäneet kotinsa meiltä. Tämä kullanvärisissä kehyksissä oleva taulu ihastuttaa olohuoneessa kulmikkaan harmaan sohvan, Block-valaisimen ja sirkusvalojen seurassa. Jollain tavalla tästä kohdasta on tullut yksi mun uusista suosikeista meidän kodissa.
Myös tämä vanha tikittävä seinäkello tuli meille samasta osoitteesta. Kellon tasainen tikitys on jotenkin erittäin kodikasta ja rauhoittavaa. Kello löysi paikkansa eteiskäytävältä tauluhyllyjen vierestä. Tuo Kertun kuva aiheuttaa edelleen palan kurkkuun, kun sen kohdalle hetkeksi pysähtyy.
Työhuoneen seinälle päätyi Paapan vanha seinäryijy (tai miksi tämmöistä ”karvatonta” versiota nyt kutsutaankaan), jossa on vuosiluku 1872, eli tämä on luultavasti mun iso-isoäidin tai iso-iso-isoäidin tekemä. Äiti ei osannut sitä aivan varmaksi kertoa. Nyt se kuitenkin hengailee meidän helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa. Vähän tekisi mieli vaihdella murretumman sävyisiksi noita sohvatyynyjä tuosta alta, mutta en ole vielä osunut mieleisiini, joten näillä mustavalkoisilla mennään vielä toistaiseksi.
Mitä mieltä te olette uuden ja vanhan yhdistämisestä sisustuksessa?
.Mari Anniina. 
toimii. ja kohta pitäisi toimia vielä enemmän, pitäisi muuttaa joskus 1800-luvulla rakennettuun sukutaloon(pitäisi muuttaa kaksiosta… kolmikerroksiseen hirsitaloon…on alkuun vähän autiota :D). ”talon omat” huonekalut säilyy, asujat ja heidän irtaimistonsa vaihtuu aika ajoin… Saa nähdä mitä tulee ja mitä uskaltaa tehdä :)
Toimii, tykkään…
Rkastanitse kauniita vanhoja tauluja ja mies on himona vanhoihin seinäkelloihin (Jugenham, Valmet). Huonekasvit kiinanruusu ja anopinkieli (hoidossani hengissä selviävät) myös sopivat sekalaiseen sisustukseen.
Niin ja sit meillä on keinutuoli, jopa koira osaa siinä keinuvaa varoa ja keinuttelee itsekkin siinä.
Ihan hyvin ne sopii modernimman nahkasohvan ja ledvalojen seuraan ja eläinystävällisiin terassimattoihin ja lampaankarvataljoihin (meillä kaikkea ja kaikki sekaisin, kunhan on vesipestävä ja ei säikähä isoja koiria…).
Myös 20…60 luvun säilytyskalusteet on in,pieniä ja vetää tavaraa sisuksiinsa…niitä oli talomme navetanvintillä ja olen käyttöön kunnostanut…
Vanhat tekstiilit on myös hienoja (kirppishaukka vielä löytää niitä edullisestikin..).