*Postauksessa mainoslinkki

Kyllä on taas koeteltu. Lauantaina oli taas Midnight Run -juoksutapahtuma, johon osallistuin nyt neljättä vuotta putkeen. Tällä kertaa ihan rehellisesti vähän epäilin, että pääsenköhän juosten maaliin saakka, kun kesän juoksulenkeillä on alkanut vähän polviin sattumaan jos juoksulenkki on ollut vähän pidempi.

Ihmeesti siinä kuitenkin ihmisten imussa se 10 kilsaa vaan tuli täyteen. Muutamia kävelyaskeleita otin vain niillä kahdella vesipisteellä. Toki mun perusvauhti oli alun nopeamman pyrähdyksen jälkeen melko hidas, mutta silti: juosten koko matka.

Sää ei tällä kertaa oikein suosinut, vettä satoi ihan koko ajan ja mä olin suht märkä jo ennenkuin päästiin edes juoksemaan. Se katumuksen tunne siellä ryhmän seassa seistessä, kun en ottanut sitä pirun muovista sadetakkia mukaan, joka olis ollut siinä eteisen kaapissa, oli käsinkosketeltava. Alkumatkalla juostessa pyrin välttelemään isoimpia vesilätäköitä, mutta sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran mulasin yhteen sellaiseen ja kastelin lenkkarini läpikotaisin, annoin vaan mennä. Voin kertoo, että en oo varmaan ikinä ollut yhtä märkä vaatteet päällä :D Jätin junan penkillekin hienon peffan kuvan märistä vaatteistani :D Eihän mulla tietenkään mitään vaihtovaatteita ollut mukana.

Mutta se täytyy sanoa, että vaikka oikeasti kastuin aivan läpikotaisin niin *Sensain 38 Volumising Mascara kesti ripsissä hyvin! Ripset oli ehkä vähän enemmän liimautuneet yhteen, mutta siellä ne ripsivärit oli silmissä silti edelleen. Ei ollut mitään suttuja. Ten Points!

Uusi turkoosi juoksupaita sopii kivasti tähän riviin jatkoksi. Olen näitä juoksupaitoja käyttänyt ihan muutenkin juoksulenkeillä käydessäni tai jossain eräretkellä, koska onhan nämä hyviä paitoja.

Juoksuajat vuosittain:

2016 – 01:12:49
2015 – 01:16:10
2014 – 01:12:16
2013 – 01:10:13

Jännä sinänsä, että sinä vuonna, kun ylipäätään aloitin koko juoksemisen, eli olin ihan täysin nollakunnosta aloittanut muutamaa kuukautta aikaisemmin, juoksin parhaimman ajan :D Toki kyse on vain muutamien minuuttien eroista, mutta silti. Viime vuonna meni vähän huonommin, mutta siellä mä taisinkin kävellä ainakin kerran matkan varrella vähän pidempään.

Tälläkin kerralla mulla alkoi jo parin kilsan jälkeen pistämään kylkeen, koska aloitin liian vauhdikkaasti, mutta sitten vähän himmasin vauhtia ja keskityin syvään hengitykseen niin pystyin juoksemaan koko matkan pistämisestä huolimatta ja toki se siitä sitten lieveni ja loppui lopulta kokonaan.

La-su välisenä yönä vasemman jalan polvi sitten tosissaan alkoi jumittamaan ja sunnuntaina en meinannut päästä portaita alakertaan :[ Koirien aamulenkkikin jäi lyhyenlaiseksi, kun pelkkä tasaisella kävelykin tuntui polvessa lievästi sanottuna ikävältä. Googlettelin vähän ja juoksijan polvihan se varmaan on, eli rasitusvamma äkillisestä pitkästä juoksumatkasta johtuen. Mietin, että pitääköhän ens vuonna jättää Midnight Run väliin, mutta noh, katsotaan nyt minkä verran tässä tulee vuoden sisään juostua.

Mun ongelma on se, että en oikein saa itseäni lenkille useammin kuin korkeintaan kerran kahdessa viikossa (ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin kerran kuukaudessakin on aika normaalia mulle) ja se nyt ei hirveästi kuntoa kohenna, jos nyt ei pahennakaan. Ja mun motivaatio juoksuun on miinuksella jos sää on kehno ja mitäs sää meillä täällä Suomessa on pääosin, noh, kehnopa hyvinkin. Mutta nyt mä olen juossut 10 kilsan lenkin täydessä vesisateessa jo kerran, joten ehkäpä tämä nyt vähän opetti mulle sitä, että kyllä huonollakin säällä voi juosta.

*Postauksessa mainoslinkki