Uuden kodin myötä meni moni sisustuksellinen asia vähän uusiksi, koska neliöitä on ratkaisevasti vähemmän ja se pakottaa toisinaan luovaksi. Tällä kertaa eniten luovuutta vaadittiin meikkinurkkauksen järjestelyyn. Kosmetiikkamyyjänä ja meikkaajana sitä meikkitavaraa ja muuta purkkia ja purnukkaa kun nyt sattuu vähän olemaan, niin säilytys on aina jossain määrin haasteellista, varsinkin kun asuu pienissä neliöissä. Järvenpään rivitalossa mulla oli kokonaan oma huone kosmetiikalle ja säilytystilaa enemmän kuin edes tarvitsin, mutta tässä uudessa kodissa piti miettiä koko homma uusiksi.

Jemmakosmetiikan (eli kasvo-, vartalo- ja hiustuotteet) sain tiivistettyä olohuoneessa olevan valkoisen lipaston yhteen kaappiin ihan nätisti. Ylähyllyllä on kasvoille tulevat tuotteet ja alemmalla sitten hiukset ja vartalo. Matkakokoisia kosmehommia on toki vielä noiden lisäksi ja tuossa samassa lipastossa on myös keikkapakki ja siihen liittyvät lisäreleet.

Kun suunnittelin uuden kodin sisustusta ruutupaperilla, olin ajatellut, että meikkipöytä tulisi sellaisenaan makuuhuoneeseen ikkunan eteen, eli samaan tyyliin kuin se oli edellisessäkin kodissa. Käytännössä eteen tuli kuitenkin pieni ongelma: jouduin sijoittamaan sängyn keskemmälle huonetta kuin olisin halunnut, koska makuuhuoneen ovi ei olisi muuten mahtunut kiinni (ja se on pakko pitää öisin kiinni, ettei Ranu-boi huuda mahdollisille rapusta tuleville äänille koko yötä).

Tämä taas tarkoitti sitä, että työpöydän eteen jäi tuolille hyvin vähän enää tilaa (edellisen postauksen viimeisestä kuvasta saa vähän käsitystä). Siinä oli hieman ahdistavaa olla meikkaamassa ja läppärillä siinä ei tehnyt mieli istua lainkaan, ainakaan yhtään pidempään kuin oli pakko. Tuoli kolisi koko ajan johonkin, kun siinä liikkui ja muutenkin tuntui vain tosi ahtaalta.

Aloin sitten ajattelemaan laatikon ulkopuolelta, että tarvitsenko mä ihan todella nimenomaan sitä pöytätilaa siinä niin paljon. Tärkeintähän meikkipöydässä oli nimenomaan ne laatikostot, joissa säilytän kaikki meikit ja se, että mulla on läppärille ”latauspiste”, luonnonvaloa meikkaamista varten ja paikka peilille.

Otin mittanauhan käteen ja aloin mittailemaan, että mahtuuko laatikostot vierekkäin Helmerin viereen ja mahtuihan ne! Siirsin pöytälevyn kellarivarastoon jemmaan, tein Alex-laatikostoista minipöydän läppärille, siirsin meikkikynäpurkit, peilit ja siveltimet ikkunalaudalle, meikkausvalon (jota tarvitaan taas syksyllä) oikealle laidalle ja työtuoli siihen väliin. Täydellisen sopiva meikkihöntsänurkkaus! Nyt tila on ilmava, siinä mahtuu liikkumaan ja pyörimään ilman, että tuoli tai itse kolisee koko ajan johonkin huonekaluun.

Meikatessa mä en koskaan kerää tavaraa pöydälle vaan tuotteet menee käytön jälkeen suoraan takaisin omalle paikalleen laatikkoon, joten tämänkään takia en tarvitse meikkipöydän ääressä paljoa pöytätilaa. Meikatessa läppärillä saattaa soida Spotify tai pyöriä joku TV-sarjan jakso jostain suoratoistopalvelusta, mutta käytän läppäriä olohuoneen puolella ruokapöydän ääressä, jos pidempään sen ääressä aion istua.

Vasemmanpuoleisessa laatikostossa mulla on edelleen käyttömeikit neljään laatikkoon lajiteltuna. Vähän niitä ehkä pitäisi taas käydä läpi, että onko siellä jotain ylimääräistä (on) ja muutenkin järjestää ne kenties uusiksi, mutta sen ehtii myöhemminkin.

Kannatti kyllä tuumia tätä työpöytäjuttua oikean tarpeen mukaan eikä vain itsepäisesti pysyä siinä tavallisimmassa tavassa hoitaa tämä asia. Hetken aikaa nimittäin jopa harkitsin uuden, pienemmän sängyn ostamista, jotta saisin pöydälle enemmän tilaa, mutta onneksi aika nopeasti totesin sen olevan hupsu ajatus.

Mitäs tykkäätte mun uudesta meikkinurkkauksesta?