.KARPPAUS.

Karppaus, ei vähähiilihydraattinen ruokavalio, on saanut mut pauloihinsa. Ensimmäisen kerran kuulin tästä vissiin pari vuotta sitten yhdeltä työkaverilta, mutta en silloin oikein osannut ajatella elämää ilman leipää, pastaa, perunaa, riisiä ja varsinkaan ilman makeita herkkuja, kuten suklaata ja leffakarkkeja. Pikkuhiljaa kuitenkin otin aiheesta enemmän selvää ja löysin hyvää infoa siitä, mitä tämä koko homma nyt ihan oikeasti tarkoittaa. Postauksen kuvat ovat itse tekemiäni ruokia joko Karpin Keittokirjasta tai sovellettu itse alusta loppuun.

359_jauhelihapotkylat_parsaa_tomaattia

Jauhelihapötkylät, seesamibrokkoli ja tomaattia.

Silloin vuosi/pari sitten vähän ajattelin testata jotain karppaamisen suuntaista ruokavaliota, mutta se loppui lyhyeen. En keksinyt millaisia ruokia tehdä ja ainainen salaatti, raejuusto, kanafile -hässäkät alkoi kyllästyttää nopeasti. Jaksoin ehkä pari viikkoa ja sinä aikana söin kuitenkin myös ruisleipää ja aamupalaksi Pirkka Lesemuroja (”all-bran”), eli ihan hirveän karppimaista ruokavaliota en sitten kuitenkaan noudattanut eikä tietenkään myöskään painossa tapahtunut mitään muutosta.

360_mansikka-mustikka-kerma-jaatelo

Mansikkajäätelö ilman jäätelökonetta, puolitin mansikoiden määrän ja lisäsin kaveriksi mustikoita.

Viime keväänä päätin uudestaan, että nyt kokeillaan taas suuremmalla innolla ja isommalla tietomäärällä. Tällä kertaa meni jo hieman paremmin. Aamupala oli edelleen niitä ”all-braneja”, en edelleenkään osannut niistä luopua, mutta leipää en enää syönyt kotona ollenkaan ja nämä isoimmat, ei pasta, riisi, peruna jäivät pois lähes kokonaan. Töissäkin otin tavaksi ottaa salaatin ja lihan tai keiton ja salaatin tai pienen jälkiruoan. Tosin töissä tuli hieman liiankin herkästi otettua se leipäsiivu tai kaksikin siihen ruoan kaveriksi (ne on vaan niin hyviä!). Huomasin kuitenkin tällä ruokavaliolla jo, että olo ei ollut enää läheskään niin turvonnut syömisen jälkeen, kuin mitä normaalisti oli aina. Olo oli paljon virkeämpi ja vatsapömppö lähes kadonnut. Painossa en kuitenkaan edelleenkään huomannut mitään eroa, vaikka harrastin tätä ruokailutapaa muutamien kuukausien ajan. Se kieltämättä hieman masensi.

361_tosi_hyvat_jauhelihapihvit_salaatilla

Tosi hyvät jauhelihapihvit tomaatti-kurkku-feta-salaatin kanssa.

Kesälomalla hieman repsahdin, kun satuin ostamaan Italiasta pastaa ja siitä se sitten taas lähti ainakin kuukaudeksi. En jaksanut keskittyä ruoanlaittoon oikein noin muutenkaan ja vielä vähemmän miettimään aina yhtä hankalaa karppikelpoista sapuskaa. Taisin kuukaudessa saada melkein pari kiloa lisää painoa :(

Isosiskon ja karppifoorumin ja sieltä löytyneiden reseptien avulla kuitenkin innostuin karppaamisesta uudelleen ja tällä kertaa päätin tehdä sen kerrankin kunnolla. Loman loputtua ostin Karpin Keittokirjan, jotta reseptien seuraaminen olisi helpompaa keittiössä ja päätin, että nyt teen ruokaa pelkästään tuon keittokirjan ohjeiden mukaan ainakin niin kauan kunnes alkaa olemaan hanskassa karppiruoan perusteet ja osaa itsekin soveltaa jotain.

362_aurinkoiset_aamiaistomaatit_ja_tosi_hyvat_jauhelihapihvit1

Tosi hyvät jauhelihapihvit jälleen ja lisäksi Aurinkoisest aamiaistomaatit ja keitetty kananmuna. (En jaksanut kuin puolet tästä annoksesta.)

Kyseinen kirja on muuten aivan erinomainen! Reseptit on pääosin tosi helppoja ja suhteellisen nopeita eikä niissä useimmiten käytetä mitään super-erikoisia raaka-aineita, vaan aikalailla sellaista peruskamaa, kuten broileria, jauhelihaa, kasviksia, jne. Ei tarvitse joka kerta lähteä mihinkään Stockan Herkkuun, kun haluaa tehdä hyvää karppisapuskaa.

Kuukauden päivät karpattuani huomasin, että painoa oli pudonnut n. 3 kiloa, eli vajaa kilo viikossa! Voitte arvata, että tuo inspiroi aika kivasti! Ensimmäisen kuukauden ajan jätin myös kaikki makeat kaupan hyllylle, mutta sitten kävin laivalla ja ostin kolme valkosuklaista Tobleronea, joita söin sitten joka päivä seuraavan viikon verran. Muu ruokavalio pysyi kuitenkin tiukasti karppina eikä paino juurikaan noussut Tobleronen yliannostuksesta huolimatta.

363_herkkusieni-juusto-munakas

Aamupalaksi herkkusieni-juusto-munakas Aamiaistomaateista yli jääneistä herkkusienistä. Maustettu suolalla.

Karppauksen ja uuden keittokirjan myötä mä olen innostunut ruoanlaitosta ihan uudella tasolla, uskallan jo hieman kokeilla omia muunnelmia kirjan resepteistä ja useille sivuille on raapustettu jotain parannusehdotuksia jo kokeiltujen reseptien kohdalle. Mun olo on huomattavasti kevyempi kuin viime keväisen yrityksen aikana eikä siltikään ole tarvinnut nähdä nälkää yhtään, vaikka paino hieman putoaakin. Kasviksia ja salaatteja tulee syötyä paljon enemmän kuin ennen ja ne todellakin kattavat lautasesta yleensä vähintään puolet. Leipää kaipaan edellee, mutta nyt vasta aivan hiljan löysin vastauksen siihenkin pulmaan: Karppinen sekaleipä/paahtoleipä! Pari päivää sitten huomasin, että Karppista saa jo meidänkin Alepasta, ihastuttavaa! Ja leipä on kaikenlisäksi erittäin hyvää, parasta paahdettuna, tomaatin, leikkeleen ja juuston kanssa.

364_Taytetyt_tomaatit_salaatti

Jauheliha-aurajuusto-kananmuna -sotkulla täytetyt tomaatit juustokuorrutuksella, kaveriksi vihersalaatti (pussista), kurkkua, viinirypäleitä ja raejuustoa.

Ai mitäkö mä sitten syön?

Aamupala koostuu useimmiten kahdesta kananmunasta ja satunnaisista lisukkeista (useimmiten leikkelettä ja juustoa). Joko paistan ne ”lättyinä” paistinpannulla tai teen kokkelia, joskus myös keitettynä jos olen jaksanut edellisenä iltana keittää (siihen ei sentäs aamulla riitä aika). Toinen aamupala on partis (eli partajogurtti eli turkkilainen jogurtti, jota myydään niissä isoissa tonkissa, kyljessä partaisen äijän kuva) esimerkiksi viinirypäleillä ja hunajalla maustettuna. Nyt, kun löysin Karppinen-leivän, olen myös saattanut syödä pari viipaletta sitä aamulla. Kaksi kananmunaa (miten tahansa valmistettuna) on ihan mielettömän hyvin nälkää pitävä aamupala muuten. Hämmästyin sitä itsekin. Ne pitää itseasiassa vielä paremmin nälän loitolla kuin se mun iänikuinen ”all-bran” -aamupala! ( Ja silläkin pärjäsin helposti 5-6 tuntia.)

365_Texmex_kana_kasviscurrysotku2

Texmex-kanaa, kasviscurrysotkua ja tuoretta tomaattia.

Lounaalla töissä otan linjastosta lähes poikkeuksetta runsaan salaatin ja lisäksi (ruoasta riippuen) joko lihan tai keiton. Joskus liharuoka on esimerkiksi kastikkeena niin silloin otan mieluummin keiton ja salaatin. Leivät ovat saaneet jäädä muiden syötäväksi ja jälkkäreistäkin kieltäydyn erinomaisella onnistumisprosentilla. Salaatinkastikkeena käytän oliiviöljyä (ja ripauksen suolaa saatan laittaa). Keittoihin lisään usein jotain siemeniä jos niitä on tarjolla. Töissä on myöskin tarjolla raaka-ainelistat jokaiselle ruoalle ja ravintoarvot per 100g ja jos joskus on vaikea päätää mitä söisin, tsekkaan missä ruoassa on vähiten hiilihydraatteja ja jos se vaikuttaa kelvolliselta, otan sitten sitä.

366_Minuuttisampyla2

Minuuttisämpylä hieman muokattuna (2 rkl voita, 0,6 dl pellavansiemeniä ja tattarihiutaleita, 1/4 tl leivinjauhetta, 1 kananmuna ja makeutusjauhetta). Näyttää hurjalta, mutta oli oikeasti aika hyvää.

Kotona kokkaan Karpin Keittokirjan ohjeiden mukaan erilaisia herkkuruokia ja usein ruokaa tulee kerralla tehtyä sellainen määrä, että samaa sapuskaa riittää kahdelle syötäväksi jopa useammiksi päiviksi, eli aivan joka päivä ei tosiaankaan tarvitse ruokaa tehdä. Myös poikaystävä syö mun tekemää karppisapuskaa, mutta sillä erotuksella, että hän syö myös leipää ja toisinaan tekee jopa omat pastasörsselisapuskat jos ei aina jaksa inspailla mun pöperöt :D Tosi hyvin sekin kuitenkin on mun ruokia syönyt.

Jos olen ollut töissä iltavuorossa, saatan iltapalaksi syödä vain kipollisen partajugua erilaisilla lisukkeilla varustettuna (hunaja tosin on vakio, se sopii siihen ihan sairaan hyvin). Nyt myös Karppinen-leipää tulee syötyä joskus jos ei kunnon ruoan nälkä enää ole. Toisinaan myös kananmunia tai jonkun ruoan tähteitä, esim. kylmiä lihapullia ketsupin kanssa, kuten tuossa eräänä iltana :D

367_Oopsit3

Oopsit maustamattoman tuorejuuston ja hillon kanssa.

Kolme ateriaa on ollut mulle täysin riittävä määrä sapuskaa päivässä. Olen myöskin huomannut, että ateriakoko on pienentynyt huomattavasti ja silti nälkä pysyy loitolla erinomaisesti. Painoa en nyt ole enää niin tarkasti tarkkaillut kuin alussa, mutta olo on edelleen erinomainen ja kevyt. Huomasinpahan muuten tuossa lauantaina, kun sovittelin päälleni vanhoja farkkuja, että nykyään menee päälle yhdet mustat farkut, joihin en ole mahtunut puoleentoista vuoteen! On ne vielä vähän ylikireät, mutta menee ainakin ylös asti ja kiinnikin vielä! Voin suositella omasta puolestani karppaamista kenelle tahansa, joka on valmis ruokavalion muutokseen. Mä suorastaan aina odotan, että pääsen taas tutkimaan keittokirjaa ja väsäämään jotain aivan uutta makuelämystä :)

368_partis_vadelma_hunaja

Partajogurttia tuoreiden vadelmien ja juoksevan hunajan kera.

Loppujen lopuksi karppaaminen on suhteellisen helppoa, kun on vain tarpeeksi apuja ruokien ideoimiseen ja mun täytyy sanoa, että ilman Karpin Keittokirjaa mä en olisi pärjännyt. Joku muu ehkä kokee ideoimisen helpommaksi, mutta mulla loppui omat ideat aina niin nopeasti, että inspiraatio katosi herkästi. Keittokirjan kanssa sitä ongelmaa ei ainakaan ole ja joka kerta kun ruokaa tekee, on luvassa joku uudenlainen makunautinto! Mikäs sen hauskempaa :)

Olen myöskin päättänyt, että tämä ruokavalio on nyt tullut jäädäkseen (niin hyvä olo itsellä kuitenkin koko ajan on) eikä tämä ole mikään ”vaihe”. Mites teillä? Oletteko te hurahtaneet karppaamiseen, vai kannatatteko perinteistä lautasmallia?

PS. Ruokakauppareissut on muuten vähentynyt korkeintaan pariin viikossa, kun aterioita on alettu suunnittelemaan enemmän. Ei tule ostettua niin paljoa turhaa ylimääräistä, vaan pelkästään ne mitä tarvitaan ruokaa varten ja sit tietty niitä perustarvikkeita. Kertalasku kaupassa on ehkä himpun verran suurempi kuin ennen, mutta toisaalta ei tule niitä 20-30e kauppareissuja joka toinen päivä kuten ennen. Nyt menee ehkä kerralla 40-60e, mutta vain kerran tai kaksi viikossa.

.PIENIÄ SISUSTUSJUTTUJA.

Uudessa (omassa) asunnossa ollaan nyt asusteltu toukokuusta lähtien ja koti alkaa pikkuhiljaa muotoutumaan sellaiseksi kuin me ollaan se suunniteltukin. Hienosäätöä riittää ja uusia pikku hankintoja on tehty pikkuhiljaa ja nyt ajattelin jakaa muutaman kuvan meidän kodista.

353_kukkanurkka_ennen_jalkeen

Olohuoneen nurkkaus on muuttunut hieman. Entisellä omistajalla oli tässä kohtaa ruokapöytä, mutta me ei haluttu (vaikka sitä ensin itsekin harkitsimme), olisi tullut liian tukkoinen olkkari ja ilmavuus oli yksi juttu mitä me tähän kotiin haluttiin. Ruokapöytä jää siis keittiöön (tosin meillä ei vielä ole ruokapöytää, mutta sitten kun on) ja tähän nurkkaan tuli useammassakin edellisessä asunnossa vain tiellä ollut punainen nojatuoli (Asko), joka nyt löysi arvoisensa paikan viimeinkin, paperivalaisin (ainakin 10 vuotta vanha, ehkä IKEAsta tai Anttilasta) ja ikivanha IKEAn pöytähässäkkä kukille. Suunnitelmissa olisi vielä saada tuohon seinälle joku hylly koriste-esineille. Harmaa seinä on Tikkurilan maalilappusista sävy ”tuhka”. Lattia on K-Raudasta ja jatkuu koko asunnon mitalta (paitsi keittiö ja wc).

354_tietokonehuone_lipastoseina_ennenjalkeen

Tietokonehuoneesta revittiin vanha kaapisto pois, siinä oli ovetkin vähän vinksallaan ja noi tarrat tuossa ovessa ei nyt ihan vastanneet meidän ajatuksia tyylikkäästä nörttihuoneesta. Kaappi sai siis lähteä. Tilalle hankittiin IKEAsta (ylläri pylläri) Norrsten-kaappi, joka on jo lopetettu ja meillä oli hyvä säkä, että ehdittiin vielä sellainen saamaan alkukesästä, nyt niitä ei nimittäin enää ole. Kaapin päällä on toistaiseksi vain muutamia tauluja, mutta tähän olisi tarkoitus hankkia vielä joku lamppu. Haaveissa on ollut Pentikin lasipallojalkainen pöytälamppu joko mustalla tai valkoisella varjostimella ja Harri Koskisen Block-valaisin valkoisella johdolla, en vielä tiedä kumpaan päädymme, mutta hyvin luultavasti molemmat meille tulee. Sitä en vaan tiedä vielä, että kumpi tulee tähän. Seinän harmaa sävy on sama ”tuhka” kuin olohuoneessakin. Taulujen kuvat on kuvattu itse, kehykset IKEAn Ribba-sarjaa.

355_liitutaulu_eteinen2

Eteiseen, heti ulko-ovea vinosti vastapäätä tuli Indiskasta hankittu liitutaulu ja ja pieni hyllytaso sen alustaksi. Pelkän liitutaulunkin olisi kyllä saanut seinään kiinni, mutta me nimenomaan haluttiin siihen jotain alle, jossa voi pitää liituja ja tarpeen tullen vaikka laskea siihen jotain pientä. Magneetit ja kaksi valkoista liitua kuuluivat kauppaan. Mä hieman kulutin lisää noita puukehyksiä ja tuon hyllyn reunoja 120:llä hiekkapaperilla, toimi hyvin ja saatiin noihin sitä rosoisuutta mitä haluttiinkin. Tähän on nyt helppo jättää muistilappuja, kirjoitella viestejä tai muistilistaa, että mitä pitää hankkia.

356_keittio_tauluhyllyt

Tauluhyllyjä ollaan porailtu paikalleen kahteen eri paikkaan, keittiöön ja eteiskäytävälle. Nämä on keittiössä. Kuvasta katsottuna vasemmalla on oviaukko (ovi siirrettiin kellariin jemmaan), oikealla ikkuna ja selän takana itse keittiötasot ym. Keittiöstä tosiaankin puuttuu edelleen ruokapöytä, verhotanko ja verhot, joten tämän enempää en tällä hetkellä esittele keittiötä.

Tauluhyllyt on IKEAsta, ostettu joskus vuosia sitten eikä niitä olla koskaan ennen saatu seinälle vaan ne on kulkeneet muoveissaan asunnosta toiseen, mutta viimeinkin näillä on paikka :) Taulukehykset on kaikki IKEAn Ribba-sarjaa ja valokuvat itse otettuja (yksi on äidin albumista), joista tilattiin sopivat koot Ifolorin kautta.

357_eteisen_tauluhyllyt

Tauluhyllyjä on kaksi myös eteisen käytävällä peiliovista liukuovikaappia vastapäätä. Oikealla näkyvä oviaukko johtaa makuuhuoneeseen, vasemmalta pääsee tietokonehuoneeseen ja selän takana on olohuone. Tauluhyllyille olisi tarkoitus etsiä myös joitakin pieniä koriste-esineitä, pieniä kukkiakin ehkä tai jotain. Todettiin nimittäin tuossa, että meillä ei kertakaikkiaan ole koriste-esineitä! Kyllä mulla on joskus ollut, mutta useammissa muutoissa olen aina heittänyt jotain pois ja ne on vähentynyt radikaalisti. Kellarissa saattaa jotain olla vielä jemmassa, kun jaksaisi vaan mennä sinne tonkimaan.

358_Siiri_p-25C3-25B6ksyneiti

Näihin tunnelmiin ja Siiriltä ”moi”. Sillä on juoksut ja se joutuu pitämään housuja, siksi tuo jenkkakahva :D

.URBAN DECAY EYESHADOW PRIMER POTION.

Englannista tilattu Urban Decay Eyeshadow Primer Potion on nyt ollut testauksen alla joitakin viikkoja ja nyt taitaa olla jo aika kertoa tuotteesta. Tiedän kyllä, että suurinosa kosmetiikkablogeja lukeneista on jo tietoinen tuotteesta ja mahdollisesti käyttäjäkin, mutta haluan silti omistaa tälle tuotteelle oman postauksen, koska tuote ansaitsee sen!

346_UD_Primer_Potion1

Urban Decay Eyeshadow Primer Potion (jatkossa UDEPP) on pakattu muovikoteloon, jonka sisällä tuubi lepää samettisessa kolossaan kauniina, kuin Lumikki lasiarkussaan.

UDEPP on ennen ollut aplikaattorilla varustetussa pakkauksessa ja vaikka silloin luinkin pelkkiä kehuja tuotteesta, en halunnut pakkauksen takia tuotetta ostaa. Mutta nyt, kun Urban Decay on vihdoinkin vaihtanut tuotteen pakkauksen tuubimuotoon, tilaus lähti samantien.

Too Faced Shadow Insurance Primer on alusta saakka ollutkin tuubissa ja lukemani mukaan kyseinen tuote on aivan yhtä erinomainen kuin Urban Decayn Potion, mutta jostain syystä mä nimenomaan halusin tämän UDEPP:n ja onhan UDEPP hieman halvempikin.

347_UD_Primer_Potion3

Pakkauksen takana tuotteesta kerrotaan näin:

”Our #1 product because it works: apply our wightless Eyeshadow Primer Potion before your shadow for ridiculously long wear, more vibrant color, and absolutely NO creasing! The new squeeze tube features a precise needle-nose tip and 10% MORE Potion.”

UDEPP:tä voi siis ostaa mm. LookFantasticin verkkokaupasta £14,50 hintaan, eli 16,45€. Tuubissa on 11ml tavaraa ja olen vakuuttunut, että tuubi riittää käytössä k-a-u-a-n, sitä tarvitsee kuitenkin niin vähän kerrallaan.

348_UD_Primer_Potion8

Tuubissa on tosiaankin tuollainen kapea kärki suuaukossa, joka onkin erinomaisen hyvä. Tuotetta saa helposti turistettua sopivan pienen määrän kerrallaan ja tuubi pysyy myöskin suhteellisen siistinä.

349UD_Primer_Potion9

Itse käytän suunnilleen tämän verran tuotetta kerrallaan, eli aika vähän. Tuon määrän tietenkin jaan kahteen silmään puoliksi ja hyvin riittää.

350_UD_Primer_Potion10

Potionin koostumus on hieman erikoinen, nimittäin ihan kuin siinä olisi hieman rakeita, kun sitä lähtee levittämään. Kaikki rakeisuus kuitenkin tasoittuu, kun tuotteen levittää tasaisesti. Pohjustuksen väri on tuollainen vaalean beige, mutta tasaisesti levitettynä se muuttuu melko värittömäksi, ehkä se aavistuksen verran tasoittaa luomen sävyä, mutta ei mitenkään merkittävän paljoa mielestäni.

351_UD_Primer_Potion5

UDEPP levitetään puhtaalle luomelle, ripsirajasta kulmakarvoihin saakka, annetaan olla puoli minuuttia ja sitten voi alkaa levittämään luomivärejä. Itse käytän levittämiseen ihan vain sormia, ne on niin näppärät tässäkin hommassa. Mä levitän tuotetta ohuelti myös alaluomen puolelle ripsirajaan, koska käytän luomiväriä myös siellä rajauksenomaisesti.

Alkuun kokeilin miten tämä käyttäytyy jos pohjalle laittaa ensin meikkivoidetta tai meikkipuuteria ja totesin, että ei toimi. UDEPP sotkee värillisen pohjan epätasaiseksi ja lopputulos on suttuinen, eli ei hyvä. Kannattaa myöskin jättää alaripsien puoli meikkaamatta (eli ei mitään valokyniä tai puutereita ennen pohjustusta – tietenkään) ennen UDEPP:n levittämistä, jos aikoo tätä alaluomelle levittää. Käytön myötä olen löytänyt itselleni sopivan systeemin:

UDEPP ihan ensimmäisenä meikkituotteena silmäluomille, ylä- ja alapuolelle. Sitten vasta meikkipohja kasvoille (ei silmäluomille, ainakaan yläpuolelle) ja sen jälkeen sutaisen Sensain Concealerin (valokynä/peiteaine) alaluomille ripsirajaan ja tummia alueita peittämään. Sen päälle sutaisen hieman irtopuuteria ja sitten vasta lähden rakentamaan varsinaista silmämeikkiä. Pysyy muuten alaluomikin moitteettomassa kuosissa, ei pakkaudu valokynäkään mihinkään ilmejuonteisiin ja pysyy luomivärirajauksetkin täydellisinä.

UDEPP levittyy tosiaankin näkymättömäksi ja jättää hyvän tarttumapinnan luomiväreille. Hieman moitin sitä, että joitakin tummempia luomivärejä on ehkä vaikeampi häivyttää pohjustuksen kanssa, mutta kun keksin levittää isommalla luomivärisudilla ensin häivytyskohtaan jotain neutraalia vaaleaa luomiväriä niin sekin ongelma poistui ja tummemmat värit on taas ihan yhtä hyvä häivyttää kuin ennenkin. Pohjustuksen kanssa tuntuu, että luomiväreistäkin saa enemmän pigmenttiä irti, myös niistä ihan vaaleista.

Kertaakaan tämän pohjustuksen kanssa mulla ei ole silmämeikki suttaantunut tai valunut viivaksi luomivakoon, ei edes kuumimpina kesäpäivinä eikä edes kun kerran nukuin meikit kasvoilla (nukahdin vahingossa sohvalle, jossa nukuin aamuun saakka).

352_UDEPP_kestavyys

Mulla on siitä jopa valokuvatodisteet. Vasemmalla olevat kuvat on otettu aamulla vastatehdystä silmämeikistä (Sleek Oh So Special -paletti) ja oikealla olevat kuvat ovat samasta meikistä seuraavana aamuna, eli n. 24 tuntia meikin teon jälkeen ilman mitään korjailuja (okei, silmärähmät putsasin sisänurkasta). Luomivärit ovat ehkä himpun verran menettäneet voimakkuuttaan yöunien aikana, mutta luomivaossa ei ole minkäänlaista suttua tai kasaantunutta luomiväriä. Edes nestemäinen silmänrajaus (Sensai Liquid Eyeliner) ei ole mennyt miksikään (kertonee myös jotain tämän rajauksen erinomaisuudesta). Kulmakarvat ovat kokeneet suurimman vahingon yön aikana (Joe Blasco Ultamatte Taupe).

Urban Decay Eyeshadow Primer Potion on jokaisen pennin arvoinen ja takuuvarma mihin tahansa tilaisuuteen. Luomivärit ovat täydelliset vielä pikkutunneillakin eikä ole tarpeen lisätä mitään.

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!