Olin Sveitsissä tällä viikolla maanantaista keskiviikkoon ja nyt olisi luvassa pikkuisen valokuvia matkan varrelta, lähinnä maisemia ja sen sellaista.
Seuraavat kuvat ovat Bernistä, jossa rakastuin taloihin ja historialliseen arkkitehtuuriin. Siksi aiheesta siis paljon valokuvia :D
^ Iltakävelyllä Interlakenissa.
^ Matkalla Interlakenista takaisin Zürichiin ja lentokentälle.
Tein maanantai-iltana Lady Hilla-juustopiirakkaa ihan muuten vaan.
LADY HILLA (15 annosta)
Pohja:
200 g voita/margariinia
1 dl sokeria
2 kananmunaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte 1:
200 g lakkahilloa
Täyte 2:
4 kananmunaa
0,5 dl sokeria
510 g (3 prk) Vanilja Creme Bonjouria
-Sekoita kaikki huoneenlämpöiset raaka-aineet kuohkeaksi vaahdoksi (n. 5 min).
-Levitä taikina irtopohjavuoan (halk. n. 24 cm) pohjalle ja 4 cm:n verran ylös reunoille.
-Levitä hillo taikinan päälle.
-Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.
-Lisää Creme Bonjour (3 prk) ja sekoita täyte tasaiseksi.
-Kaada täyte vuokaan ja paista n. tunti uunin alaritilällä 160 asteessa.
Kuvassa ollaan kohdassa: ”Levitä hillo taikinan päälle.” Ja kyllä sitä hilloa tosiaan meni se koko purkillinen, vaikka vähän ensin epäilin, että noinkohan on.
Mä jouduin vaihtamaan Creme Bonjourin toiseen tuotteeseen, koska cremen vaniljaa ei löytynyt meidän kaupasta. Eli käytin 2,5 purkkia Sunnuntai Vanilja-tuorejuustoa. Sunnuntaissa on 200g yhdessä purkissa, eli yhdestä jäi vielä vajaa puolikas… Mitähän siitä tekisi?
Tämän tyyppiset jälkkärit on mun juttu. Vähän vain sekoitellaan aineita keskenään, lykätään vuokaan ja uuniin. Helppous ja nopeus toimii mulla ja sellaisia mä tykkään tehdäkin. Hauduta sitä ja kohota tätä ja tee kuorrutus ja jähmetä jääkaapissa… ei kiitos. Yksinkertaista ja helppoa sen olla pitää. Ja sitä oli ainakin Lady Hilla :)
Nyt mulla ei ole mitään überhienoa kuvaa valmiista Lady Hillasta, mutta tämä ”vasta uunista”-kuva riittänee tällä kertaa :) Voin muuten kertoa, että Lady Hilla on aivan jumalaisen herkullista! Kannattaa kokeilla!
Mä en tykkää siitä, kun ihmiset aina valittaa kaikesta. Tuntuu siltä, että todella suuri osa ihmisistä elää jossain neganega-maailmassa, jossa mihinkään ei olla tyytyväisiä, vaikka oikeasti olisi kaikki ihan hyvin.
Esimerkiksi tämä talvi-asia. Suomalaiset valittaa vuositolkulla sitä kun Suomessa (varsinkaan pk-seudulla) ei olla nähty kunnon lumisia talvia vuosiin ja kun on niin pimeää ja märkää ja loskaista eikä yhtään tunnu talvelta ja diipadaapa. Sitten kun sitä lunta kerrankin on niin paljon, että muillekin riittäisi, niin sitten sitä lunta on liikaa ja on liian kylmä ja kaikki on ihan kamalaa kun on niin paljon lunta ja on niin vaikea kävelläkin eikä millään vaatteillakaan tarkene. Koittaisitte päättää!
Tämä talvihan on ollut IHANA! Kerrankin on ihan oikea luminen kaunis talvi eikä mikään kahden viikon minitalvi siellä jossain loskakausien keskellä. Kirkkaina talvipäivinä on aivan ihana lähteä koirien kanssa ulos, kun parhaimmillaan jokaikisessä puussa ja jokaikisessä oksassa on ihan notkumalla kunnon puuterilunta ja koko maisema on kuin suoraan jostain Winter Wonderlandista, jossa lumi kimmeltää talviauringon valossa. Kunhan vaan osaa pukeutua sään vaatimalla tavalla niin talvesta voi oikeasti nauttia, oli se sitten miten kylmä ja luminen tahansa. Vaikka töistä lähtiessä yleensä onkin jo aivan pimeää, on mielestäni ihastuttavaa tuijotella sirppikuuta yönpimeällä taivaalla samalla kun istuu bussissa matkalla töistä kotiin.
Mä itse elän posiposi-maailmassa, jossa mä näen maailman positiivisten ajatusten kautta ja otan tapahtumat, säätilat ja ihmiset ja kaiken vastaan ensisijaisesti positiivisella mielellä ja jos jotain negatiivista sitten kohdalle osuu niin mun asenne asiaan on: ”asiat nyt on näin ja tähän tilanteeseen sopeudutaan, kyllä se tästä taas lutviutuu parempaan suuntaan”. Ja eipä siinä yleensä kauaa mene, kun tapahtuu jotain, joka kääntää tilanteen taas mitä parhain päin ja monesti vielä paremmin kuin ennen.
Kun tuiskuttaa lunta, iloitsen lämpöisestä karvahupustani. Jos myöhästyn bussista, ajattelen, että ei se seuraava kovin kaukana ole ja kas, sehän saattaa tulla ajoissa. Jos kynsien lakkaus epäonnistuu, päätän että teenkin tästä moka-kynnestä paremman kuin mitä se oli ennen möhlimistä. Jos unohdan ostaa kaupasta wc-paperia, ajattelen että ei se mitään ja lähden sinne takaisin, voin käydä ensin kirjakaupassa. Elämän pienet vastoinkäymiset on niin helppo muuttaa hyviksi asioiksi vain omaa asennetta vaihtamalla.
Hymyile, naura ääneen, opettele nauramaan myös itsellesi, ole onnellinen pienistä asioista ja usko siihen, että kaikki järjestyy parhaimmalla mahdollisella tavalla niin saat huomata, että maailma näyttää paljon mukavammalta, oli se elämäntilanne tai säätila mikä tahansa.
Negatiivisuudella ja yleisellä nyrpeydellä ei saa muuta kuin lisää negatiivisuutta ja nyrpeyttä osakseen. Negatiivisuus houkuttelee negatiivisuutta, positiivisuus houkuttelee positiivisuutta. Kumpaa sinä mieluummin haluaisit omalle kohdallesi?
.Mari Anniina. 