.UUSI SENKKI.

*Postauksessa mainoslinkki

Olen systemaattisesti tässä vuosien varrella yrittänyt vaihtaa IKEAn sahanpuruhuonekaluja täyspuisiin tai muuten vaan enemmän omaa silmää miellyttäviin ja makkarin MALM-lipasto oli yksi viimeisiä tässä projektissa. Ikkunan alla oli ennen tosiaan sellainen mustanruskea kolmen laatikon MALM-lipasto, joka tuntui jotenkin vain mustalta möykyltä siellä ikkunalla ja olen pitkään jo halunnut siitä eroon. Vuosi tai pari sitten löysin MALM-yöpöytien tilalle täydelliset rautaa ja puuta olevat sirommat yöpöydät Hobby Hallista ja nyt sitten oli lipaston vuoro.

1682_sunnuntai_kuulumisia_04

Selailin tuossa muutama viikko sitten läpi kaikki netin kirpputorit, kun etsin sitä täydellistä vanhaa lipastoa tai senkkiä ja lopulta sitten löysinkin muutaman, jotka miellyttivät ulkonäöllisesti ja hinnaltaan ja lopulta päädyttiin tähän 40-50-luvun senkkiin, tai mikä tämä nyt on. Huonekalu sopi tilaan todella hyvin ja näyttää paikoillaan paljon sirommalta kuin se musta möykky IKEAsta, vaikka ovatkin lähes saman kokoisia.

1683_sunnuntai_kuulumisia_03

Meillähän on edelleen kytemässä se haave vanhasta omakotitalosta ja tämä senkki on täydellinen sitten myös sinne puutaloon, jos meillä joskus sellainen on. Yksi talo meillä onkin tässä jo kiikarissa, mutta tässä on vielä aika monta muuttujaa ennenkuin voidaan edes ajatella jättävämme mitään tarjousta siitä tönöstä. Haave kuitenkin elää edelleen ja uskon, että jossain vaiheessa me ihan oikeasti tullaan asumaan siinä unelmien talossa, jonne tämäkin senkki sitten sopii täydellisesti.

1684_sunnuntai_kuulumisia_06

Senkin kaappi-osaan sain kätevästi piiloon vanhoja käsityöharrastuksenaikaisia kankaita ja noihin valkoisiin laatikoihin piilottelin lankoja. En ole tehnyt käsitöitä pitkään pitkään aikaan kovin säännöllisesti tai lähes ollenkaan, joten tarvikkeet ovat vain muhineet siinä lipastossa, kun en ole hennonnut niitä heittää poiskaan jos se inspis vaikka joskus tulisikin takaisin. Nyt kävin kuitenkin kaikki kankaat läpi ja heitin ihan roskiin huonoimmat ja leikellyimmät ja lopulta säästin vain tämän verran ja näistäkin nuo kaksi oikeanpuolimmaista pinoa ajattelin yrittää myydä eteenpäin.

1685_sunnuntai_kuulumisia_02

Olen myöskin innostunut lukemisesta vähän uudelleen. Katsoin kaikki tähän saakka tulleet Hunger Games -elokuvat ja mä en siis ollut nähnyt niitä aikaisemmin, koska tottakai kirjat täytyy lukea ensin. En kuitenkaan koskaan ollut saanut niitä luettua, vaikka ne hyllyssä ovatkin olleet jo pidempään, joten why not, katotaan sitten ne leffat. Yllätyin miten hyviä ne oli ja tuli tietty heti inspis alkaa lukemaan niitä *kirjoja ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että aloitin juuri toisen kirjan (Catching Fire), eli koukussa ollaan!

1686_sunnuntai_kuulumisia_01

Tänään oli muuten ensimmäiset lumet maassa täällä meilläpäin! Lyyli taas ihan maansa myynyt, ei taas tätä paskea lunta! :( Hän ei tykkää kylmästä eikä märästä, koska hän on prinsessa.

Mitäs teidän sunnuntaihin?

*Postauksessa mainoslinkki

.KONMARI INNOSTAA.

*Postauksessa mainoslinkki

Ostin tuossa taannoin Akateemisesta tämän Marie Kondon siivouskirjan: *Konmari, Siivouksen Elämänmullistava Taika. Olin jostain netin syövereistä jo lukenutkin tästä hyviä arvosteluita ja halusin ottaa itsekin selvää, että mitä kaikkea tämä oikeastaan pitää sisällään. Onko tämä niin elämänmullistava kuin annetaan ymmärtää?

Olen viime vuosina vihdoinkin oppinut siihen, että kaikkea minkä on joskus itselleen hankkinut, ei ole pakko pitää itsellään koko loppuelämää. Olen oppinut luopumaan ja luopumisesta tulee koko ajan helpompaa mitä vanhemmaksi tulen. Olen aina ollut tavarahamsteri, ihan lapsesta saakka ja se valitettavasti tarkoittaa sitä, että kun tavaraa on liikaa, niille ei enää löydy selkeitä omia paikkojaan ja sen takia koti alkaa vaikuttamaan sotkuiselta. Se on ärsyttävää ja se huonontaa mielialaa. Olen jo ennen tätä kirjaa toteuttanut siivousprojekteja kodissa, mutta nyt tämän kirjan myötä osaan asennoitua tavaroiden siivoukseen ihan eri tavalla ja uskoisin siitä tulevan helpompaa jatkossa.

1566_konmari_01

Olen kirjan jo lukenut ja sitä lukiessa tuli koko ajan mieleen esineitä joista tiedän jo nyt haluavani eroon. Kirja herätti ajatuksia tavaran omistamisesta ja siitä, että mikä on oikeasti tärkeää ja tarpeellista. Olen miettinyt, että miten mä itse suhtaudun omistamiini tavaroihin ja miksi mä edes haluan säilyttää jotain sellaista, jota ”tarvitsen ehkä vielä joskus”. Mistä tulee taipumus tavaran keräilyyn? Onko se lapsuudesta opittu tapa vai kenties luonteenpiirre?

Kirjan lukemisen myötä olen vihdoinkin käynyt läpi kaikki vaatteeni ja kenkäni ja säästänyt ainoastaan ne, jotka todella ovat tarpeellisia ja joita käytän kaikista mieluiten. Miksi mun edes pitäisi säästää vaatekaapissa vaatteita, joita käytän korkeintaan muutaman kerran vuodessa jos sitäkään? Tai miksi pitää kiinni vaatteista, joista olen tykännyt joskus vuosi/pari sitten paljonkin, mutta joita en ole enää halunnut käyttää viimeiseen vuoteen kertaakaan?

Mun vaatteiden tilanne onkin tällä hetkellä melko ihanteellinen. Mähän harrastan nykyään Project 333:a ja tämän viimekertaisen siivouksen myötä tämäkin projekti helpottui taas aivan huomattavasti. Loka-marras-joulukuun 33 vaatekappaletta oli todella helppo valita, kun valinnanvaraa oli niin paljon vähemmän! Ja kaikki valittavissa olevat vaatteet on sellaisia, joista tykkään ja joissa viihdyn.

1567_konmari_02

En ole vielä ehtinyt/jaksanut laajentaa siivousta tuon suuremmalle alueelle, mutta kaikki aikanaan. Tämän projektin tarkoitus kuitenkin olisi se, että mä omistaisin vain sellaisia tavaroita, joista ihan todella tykkään. Toivottavasti se johtaisi myös siihen, että mulla olisi tavaraa huomattavasti vähemmän kuin nyt ja että sen myötä koti pysyisi huomattavasti siistimpänä, kun kaikelle olisi oma paikkansa.

Kunhan projektin edetessä pitää mielessä sen, että pitää itsellään vain tavarat, jotka tuottavat iloa ja/tai ovat konkreettisesti tarpeellisia, niin luopuminen on helpompaa. Seuraavaksi taidan hyökätä kirjahyllyn kimppuun, tiedän sieltä löytyvän paljonkin sellaisia opuksia, joita tuskin tulen lukemaan koskaan enää uudelleen, joten adios niille!

Oletteko te lukeneet *Konmarin tai onko teillä siivousprojekteja muutenkin?

*Postauksessa mainoslinkki

.E-KIRJAIN & NANO.

En olekaan mitään sisustukseen liittyvää postaillut pitkään aikaan, mutta nyt on ihan aihettakin. Olisi itseasiassa enemmänkin aihetta, mutta en ole muistanut ottaa valokuvia päivänvalon aikaan muista muutoksista kodissa :)

1192_e-kirjain_01

Kävin sisustusbloggaajien kirpputorilla tuossa joitakin viikkoja sitten Heidin kanssa ja tein löydön! Muistaakseni tämä valokirjain oli Parolan Asema -blogin pöydästä. Kirpputorilla oli ihan tolkuton ryysis heti aamulla ja me oltiin sentään paikalla heti kun ovet aukesivat. Jos oltais oltu paikalla puolikin tuntia myöhemmin, oltais jouduttu jonottamaan vesisateessa kymmenien metrien pituisessa jonossa! Voi kyllä, siellä oli jono ulkona ja portsarit ovella katsomassa, ettei sisälle tule liikaa ihmisiä kerralla.

Mitään muuta en löytänyt kuin tämän e-kirjaimen, mutta ei haitannut, tämä oli hieno löytö ja istuu tuonne kirjahyllyn päälle niinkuin se olisi ollut siellä aina. Harmi ettei Heidi löytänyt mitään :(

1193_e-kirjain_02

Sitten tästä N-kirjaimesta, eli Nanosta :) Nano-ukkeli on siis edelleen meillä, kuten instagramia seuraavat ovat saaneet huomata. Jätkä on laihtunut hienosti näiden kuukausien aikana ja sillä on ihan oikea vyötärö tuon röyheän rintakehän alapuolella. Nakke on käyny salilla selkeesti tekemäs vaan yläkroppaa. Every day is a upper body day ;)

Nano tuntuu viihtyvän meillä hyvin. Se kävelee nätisti ulkona, hotkii ruokansa ensimmäisenä, tulee syliin köllimään ja koisii myös jonkun tytön kanssa samassa pedissä toisinaan. Edelleen se pitää typyköihin pientä etäisyyttä, mutta on selvästi lähentynyt kuitenkin verrattuna alkuun. Vähän se on haukkuherkkä edelleen, kun kotona ollaan ja rapusta tai ulkoa kuuluu ääniä, mutta se osaa kyllä lopettaakin, jos ehdin kieltämään tarpeeksi nopeasti (ja tarpeeksi läheltä! Viereisestä huoneesta huutaminen ei auta yhtään!). Mutta Nanon haukkuääni on niin pieni ja käheä, että se tuskin kuuluu mihinkään naapureille.

Tässäpä hieman kuulumisia kodista ja koirokaverista :)