Chanel – Sivu 3 – .Mari Anniina.

.SIRKUS-ZOMBIE.

Published on 1.11.201529.9.2020 julkaissut Mari Anniina18 kommenttia

*Postauksessa mainoslinkki

Mitä tapahtuu, kun neljä kauneusbloggaajaa saa mahdollisuuden lähteä halloween-juhliin? No silloin tietenkin MEIKATAAN! Eilen järjestettiin The Tigerissa Indiedaysin blogigaala, jossa palkittiin taas parhaita blogeja. Olin siellä itsekin ehdolla, mutta en sijoittunut, enkä toki sen takia sinne lähtenytkään, vaan tämän alkuvalmistelun takia. Meillä on jo pari viikkoa käynyt facen chatti kuumana, kun ollaan brainstormailtu idiksiä, että mitä me voitais olla. Näiden halloween-juhlien teemana oli siis ”Haunted Circus” ja siitähän riemu repesi!

Alkuun leikittelin idealla, että olisin viiksekäs tirehtööri, mutta sitä varten mun olisi pitänyt hankkia aivan liikaa kaikkea, joten hylkäsin sen ja päädyin tämmöiseen vaihtoehtoon. Olin siis trapetsitaiteilija, joka on sieltä korkeuksista pudonnut kuolemaan ja lopulta muuttunut zombieksi. So there.

Päälle puin raitapaidan, valkoisen kellohelmaisen hameen, mustan leveän vyön ja mustat pallokuvioiset sukkahousut ja mustat korkkarit. Päähän vielä hopeisen glitterinen pikkuhattu ja tukka kikkuralle.

Kynnet lakkasin tietysti teemaan sopivaksi. Harkitsin myös gorempaa vaihtoehtoa, mutta päädyin kuitenkin tämmöiseen ”work-safe”-versioon, koska menen tänään vielä töihin. Musta lakka on *Mavala 48 Black ja valkoinen on Essie Private Weekend (kesälakkakokoelmasta, saatu). Raidat tein freehandina (ja sen kyllä huomaa) ja pallot hiuspinnin avulla.

En ehtinyt kirjoitella ylös mitä kaikkea käytin tässä meikissä, kun tytöt sitten paukkasivat sisään ja hommat lähti niinsanotusti käyntiin. Mutta silmämeikissä on sekaisin MACiä, INGLOTia ja Chanelia ainakin. Rajaus taisi olla Max Factor ja ripsinauhat on Ardell Natural Demi Wispies (saatu messuilta). Ehdin ottaa vain muutaman hassun kuvan päivänvalon aikaan, kun tuli sitten muuta tekemistä, eli tämä on ainut kuva, jossa silmämeikin sävyt näkyy aidoimmillaan.

Tein otsaan isohkon haavan ripsiliiman, huulipunien, luomivärin ja tekoveren avulla. Eli ensin ripsiliimalla muoto kohdilleen, annoin sen kuivua kunnolla, sitten päälle puuteria ja siveltimen avulla punaista ja tummanviolettia huulipunaa mieleiseen muotoon ja päälle kiiltävän tahmeaa tekoverta sen verran, että valuu.

Ja koska halusin olla zombie, tein Nikkietutorialsin ohjeella tuon suun. Itseasiassa myös silmämeikin pohjaidea on tuosta samaisesta videosta, mutta toki se muokkautui mulla erilaiseksi siinä tehdessä. Nikkiellä ei ollut ripsissä mitään eikä edes rajauksia ja mä taas halusin korostaa myös niitä, joten se luo ehkä isoimman erilaisuuden lookkiin. Myöskin kulmat halusin näkyviksi, eikä mulla olisi mitään vaalennuskikkoja ollutkaan käytössä.

Huulet tosiaan siis tein hampaiksi. Ensin peitin ne peitevoiteella, puuteroin ja töpsöttelin mustaa luomiväriä suunnilleen Nikkien ohjeen mukaisesti. Sitten otin Elisalta lainatun valkoisen vartalomaalin, jolla sudin hampaat paikoilleen. Tummensin hampaiden välejä mustalla geelilinerilla ja vahvensin mustalla luomivärillä hampaiden ympäryksiä. Tämä oli hyvin spooky ja aiheutti vitsikkyyttä, kun hymyilin niin, että omat hampaat näkyi, koska kolme riviä hampaita kieltämättä on vähän härön näköistä :D

Myy (Nutturapää) oli tilannut multa meikin tähän samaiseen juhlaan. Myy näytti pari ideakuvaa ja siitä sitten lähdettiin sitä muokkaamaan. Ideana oli rikkinäinen posliininukke, jota on vähän riepoteltu (huomaa sormenkuvat toisessa käsivarressa) ja kuvaan tietty pääsi myös Siiri the asustekoira.

Tässä meidän halloween-mafiajengi kokonaisuudessaan. Ilona oli synkkä tirehtööri, Elisa taas veitsenheittäjän apulainen (hänestä piti tulla tähti, mutta toisin kävi), Myy tosiaan se rikkinäinen nukke ja minä trapetsilla taiteileva zombie. Hauskinta oli taas tämä valmistelu ja hyvä seura! Kiitos tytöt, ihan parasta! <3

*Postauksessa mainoslinkki

.KIILLONPOISTOPAPERIT.

Published on 4.9.201530.9.2020 julkaissut Mari Anniina20 kommenttia

*Postauksessa mainoslinkki

Kiillonpoistopaperit (tai puuteripaperit, ihan miksi niitä nyt sitten haluaakaan kutsua) kuuluvat mun käsilaukun vakiovarusteisiin. En tykkää lisätä puuteria kasvoille päivän aikana, se tuntuu aina muokkaavan meikistä vaan suttuisemman näköisen, mutta toisinaan ihon kiilto kuitenkin häiritsee ja siihen on oiva keino tämä tämmöinen ohut paperiluipare, jolla sen rasvaisuuden voi taputella kasvoiltaan hillitymmäksi.

Mulle on kertynyt blogin ja töiden kautta muutamakin puuteripaperi-setti eri hintaluokista ja koska kuitenkin käytän näitä hyvin satunnaisesti (en todellakaan joka päivä), kestää mulla yksi tämmöinen vaikka kuinka kauan.

Kiillonpoistopapereita on olemassa sekä puuterilla varustettuna että ilman. Itse tykkään yleensä enemmän niistä, joissa ei ole mitään tuotetta. Käyttö on yksinkertaista: otetaan yksi paperi ja painellaan sillä kevyesti kasvojen rasvaisia kohtia vaihdellen paperista välillä tuoreempaa kohtaa käyttöön ja toistetaan tarvittaessa toisella paperilla. Tämän jälkeen kasvoilleen voi sipaista hieman puuteria jos tahtoo mattaisempaa jälkeä tai jättää homman siihen, kuten mä yleensä teen. Nämä kuuluu ehdottomasti baari-illan käsilaukkuun, koko päivän/illan kestäviin juhliin, kuten häihin ja tosiaan ihan jokapäiväiseen käsilaukkuun, jotta meikin voi tarvittaessa freesata helposti.

Duroyn läpinäkyvässä muoviläpyskässä olevat valkoiset paperit ovat sieltä halvimmasta päästä. Muistaakseni hinta ei ollut kovin montaa euroa. Duroyn lappuset eroavat muista sillä, että nämä ovat huomattavasti suurempia kuin muut, joka tietenkin käytännössä tarkoittaa sitä, että yleensä yksi lappunen riittää koko kasvojen käsittelyyn. Pakkaus ei ole erityisen kaunis, mutta ihan toimiva kuitenkin ja se lienee pääasia. En enää muista lukiko pakkauksessa paperien määrää (ulkomuovit on tietenkin roskiksessa), mutta olettaisin, että näitä on tässä ehkä plus-miinus sata kappaletta.

Toinen huokea puuteripaperipakkaus on tämä Lehcaresor Papier Poudre, joka on näistä neljästä ainut, joka kirjaimellisesti on puuteripaperi, eli tässä ihan oikeasti on puuteria jokaisen paperin pinnassa (INCI keskikuvassa). Eli samalla, kun paperi imee ihon pinnalta ylimääräistä rasvaa, se myös jättää kevyen puuterikerroksen jälkeensä. Iho ei silti tämän jäljiltä näytä erityisen puuteriselta, joka on mielestäni vain hyvä asia. Tämä pieni paperivihkonen on ollut olemassa varmaan pienen ikuisuuden, mutta ikinä kukaan ei tunnu muistavan tämän nimeä, vaan tätä kutsutaan vaan nimellä ”se puuteripaperi, jossa on se naisen kuva”. Hinta ei muistaakseni ole tässäkään enempää kuin vain muutaman euron ja vihkosessa on n. 65 paperia.

*Sensai Face Fresh Paper on tämmöisessä sleekissä harmaassa pahvirasiassa, joka ei kyllä paina käsilaukussa yhtään mitään. Rasiassa on 100 paperia (se ei lue kylläkään rasiassa missään, teidän täytyy nyt vain uskoa mua :D) Paperit itsessään ovat ohkaisia ja tuollaisia pakkauspaperinruskeita sävyltään, jotka sitten tummuvat niistä kohdista, millä on rasvaista otsaa taputeltu. Jos tämä kulkee käsilaukussa pitkään, niin pahvipakkaus kyllä hieman kuluu epäsiistin näköiseksi ajan kanssa, mutta se nyt ei ainakaan mua häiritse, käyttötuotehan tämä on ja niiden kuuluukin vähän kulua käytössä. Tämän hinta on muistaakseni 10 €.

Mun lemppari puuteripapereiden saralla on kuitenkin Chanelin vihkonen. Ensinnäkin, tässä on peili ja tämä tuntuu ja näyttää ylelliseltä ja Chanel-logolla varustettuja ohuen ohuita papereita on pakkauksessa muistini mukaan jopa 150 kpl. Mutta tämä on kyllä myös selkeästi kalliimpi kuin muut tässä esitellyt paperit, nimittäin yli 30 € tästä saa pulittaa. Ilmeisesti tähän on joskus saanut (tai ehkä maailmalta saa edelleen, en tiedä) refill-paperivihkoja, mutta Suomesta näitä ei ainakaan saa, vaan täytyy joka kerta ostaa kokonaan uusi pakkaus. Mun edellinen Chanel-paperi loppui ihan juuri ja koska se oli myös mun ainut peili käsilaukun meikkipussissa, päädyin nappaamaan tuosta naisenkuva-vihkosesta muutaman paperin siihen vanhaan Chaneliin ja pujotin ne tuossa pakkauksessa olevaan taskuun. Enköhän mä sillä pärjää vähän aikaa, en nimittäin vielä malta korkata tätä uutta käyttöön, kun muitakin vaihtoehtoja on. Tämä on vaan niin näppärä, kun tuo peili on samassa.

Onko joku näistä teidän suosikki, vai löytyykö suosikki joltain toiselta merkiltä?

*Postauksessa mainoslinkki

.LE BLANC DE CHANEL.

Published on 15.7.20157.10.2020 julkaissut Mari Anniina19 kommenttia

Chanelin ”blankki” kuuluu jo klassikkotuotteiden ryhmään. En edes tiedä kauanko tämä tuote on ollut markkinoilla, mutta melko kauan joka tapauksessa. Jos joku sanoo haluavansa Chanelin ”blankin” niin kaikki yleensä tietää mistä on kyse.

Hiljattain tämä klassikkotuote on kuitenkin uudistunut sen verran, että entisen kaatopullon sijasta tässä on nyt pumppu, josta itse ainakin tykkään PALJON enemmän kuin kaatopullosta. Samalla uudistettiin hieman tuotettakin ja siitä tehtiin vähän vähemmän valkoinen, eli käyttännössä tarkoittaa siis hieman läpikuultavampaa kuin ennen. Edelleen mielestäni hyvä muutos.

LE BLANC DE CHANEL Multi-use Illuminating Base on sellainen valo- ja pohjustustuote, joka tosiaan sopii monenlaiseen tarkoitukseen, tässä esimerkkinä muutama tapa:

– Pohjustuksena koko kasvoille ennen meikkivoidetta –> antaa iholle kuulautta, valoa ja kirkkautta, mutta meikkivoiteen alla jää kuitenkin kevyeksi ja luonnolliseksi valohehkuksi.

– Sekoitettuna meikkivoiteeseen –> tuo hehkua meikkipohjaan tehokkaammin kuin alle laitettuna ja samalla hieman kirkastaa meikkivoiteen sävyä.

– Meikkivoiteen vaalentamiseen –> jos kesällä/syksyllä ostettu meikkivoide jää talvella liian tummaksi, voi sen kanssa sekoittaa Blancia ja samaa meikkivoidetta voi käyttää talven yli.

– Meikkivoiteen päälle valoksi –> taputellen (esim. sormin tai Beautyblenderillä) varovasti kasvojen valokohtiin saadaan tehokkain valoefekti, joka on silti voidemaisuutensa vuoksi yllättävän luonnollinen.

– Sekoitettuna huulipunan kanssa –> saat heleän voidemaisen poskipunan.

Le Blanc levittyy iholle nätisti ja ohuesti. Ei jää iholle näkyväksi kerrokseksi vaan häivyttyy silleen kuin iholla ei mitään olisikaan, mutta silti iho on kuulaampi, hieman vaaleampi ja paremmin valoa heijastava. Myös tuoksu on hyvin hienostunut ja chanelmainen. Tämä myöskin sekoittuu erilaisiin meikkivoiteisiin mukavasti. Parhaimmillaan mielestäni kuitenkin ohuempien meikkivoidekoostumusten kanssa, jolloin valohehku pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Toki tämä myöskin keventää peittävämpiä meikkivoiteita juuri sen aavistuksen kevyemmiksi.

Le Blancin koostumus on öljytön, joten tämä sopii kaikille ihotyypeille, jopa rasvaisemmallekin iholle. Toki ihotyypin mukainen kosteusvoide on hyvä levittää aina ennen meikkaamista ja kyllä tämä pohjustuskin levittyy iholle nätimmin jos se on kosteutettu.

Itse tykkään tästä ehkäpä eniten meikkivoiteeseen sekoitettuna ja olenkin käyttänyt tätä parin hieman liian tumman meikkivoiteen kanssa viime keväänä ja joihinkin ”Monkey See Monkey Do” -meikkeihin olen tätä käyttänyt vaalentamaan meikkivoidetta hieman reippaamminkin. Pienemmällä annostelulla tämä antaa meikkivoiteelle vain kevyen kirkastuksen ja valohohteen, mutta reippaammin käytettynä vaalentaa selvemmin. Tykkään tästä myös voidemaisena valona meikkivoiteen päällä, koska tämän antama efekti on hillitympi kuin puuterimaisella valotuotteella tehtynä ja joskus hillitympi vaihtoehto saattaa olla parempi.

Onko Chanelin Le Blanc tuttu tuote teille?