.PINAATTI-MOZZARELLASPAGETTI.

Olen saanut aivan uutta intoa pastaruokiin sen jälkeen, kun siskon avustuksella tutustuin ensimmäistä kertaa gluteenittomaan pastaan. Mulla on reseptikirjassa useampiakin pastareseptejä, joita olen vähän suruissani katsonut, kun se tavallinen vehnäpasta saa olon niin epämukavaksi, mutta nyt on uusia mahdollisuuksia jälleen seikkailla pastaruokien maailmassa. En tajua miten mä en oo tajunnut kokeilla gluteenitonta aikaisemmin!

pinaattimozzarellaspagetti_01

Tämä(kin) resepti on löydetty Yhteishyvästä joskus aikoinaan ja leikattu talteen. En hirveästi käytä pinaattia missään ruoissa, en siksi ettenkö tykkäisi siitä vaan siksi, että en oikein tiedä mitä siitä tekisin. Tässä oli oiva resepti kokeilla, koska mikään missä on chiliä ja valkosipulia ei voi olla kauhean pahaa.

pinaattimozzarellaspagetti_02

En tietenkään lukenut reseptiä kauppaan lähtiessä tarpeeksi tarkasti ja ostin liian vähän pinaattia, joten tein sitten vain yhden annoksen verran tällä kertaa.

pinaattimozzarellaspagetti_03

Ja sitten ei muuta kuin tekemään. Ensin laitoin pastaveden kiehumaan ja sitten pilkoin yhden kokonaisen chilin ja kolme valkosipulinkynttä, joita ryhdyin sitten paistamaan oliiviöljyssä pannulla.

pinaattimozzarellaspagetti_04

Heitin sekaan isolta näyttävän läjän pinaattia, joka kohtapuoliin kutistui minimaaliseksi tummanvihreäksi mössöksi :D Tiesin, että se tekee niin ja SILTI ostin sitä aivan liian vähän.

pinaattimozzarellaspagetti_05

Kun pasta oli kiehunut kypsäksi, kaadoin pastan pannulle chilin, valkosipulin ja pinaatin sekaan ja sekoitin iloisesti sekaisin.

pinaattimozzarellaspagetti_06

Pasta-pinaattimössö lautaselle…

pinaattimozzarellaspagetti_07

…päälle iso läjä basilikan lehtiä ja tuoretta mozzarellaa.

pinaattimozzarellaspagetti_08

Koko höskä sekaisin ja ei muuta kuin ääntä kohti! Mozzarella pehmeni ja suli aavistuksen verran lämpimään spagettiin sekoitettuna, kun taas chili ja valkosipuli antoi kivasti potkua (mutta ei kuitenkaan liikaa). Tykkään just tämmöisistä helpoista ja nopeista ruoista, jotka on kuitenkin maukkaita ja poikkeaa siitä tavallisesta.

Tein tätä seuraavana päivänä uudestaan, mutta tällä kertaa ostin kolme pinaattirasiaa ja kaksi chilipötköä, kun tein ruokaa kahdelle ja Mösjöön toiveesta paistoin pannulla ensin broilerisuikaleita, joiden sekaan sitten vasta heitin ne chilit ja valkosipulit, eli tätäkin reseptiä on helppo muokata eri suuntaan lisäämällä tai poistamalla jotain ja kyllä tämä toimi oikein hyvin sen kanankin kanssa.

.URBAN DECAY EYESHADOW PRIMER POTION – REVISITED.

*Tuote saatu blogin kautta
*Postauksessa mainoslinkkejä

Tähän mennessä varmaan kaikki jo tietää Urban Decayn supersuositun *luomivärinpohjustajan ellei jopa käytä kyseistä tuotetta. Ensimmäisen oman kappaleeni tilasin jostain verkkokaupasta Englannista pitkälti ennen kuin sarjaa sai vielä Suomesta, mutta tämän kappaleen sain blogin kautta.

UD_Lounge_udepp_05

*Urban Decay Eyeshadow Primer Potion on nykyisin vähän uudemmassa pakkauksessa (ylempänä uusi, jos jollekin jäi epäselväksi, haha). Käsittääkseni tässä muutoksessa ei kuitenkaan tehty muita muutoksia kuin pakkausuudistus, tuote itse on siis sama kuin ennenkin.

UD_Lounge_udepp_06

Vähän huonompaan suuntaan kyllä nyt meni omasta mielestäni siinä mielessä, että tuo niin järjettömän hyvin toimiva pursotettava malli vaihdettiin tähän aplikaattorilla käytettävään :( Kun miettii esim. meikkiammattilaisia niin onhan tuo tuubista puserrettava paljon hygieenisempi kuin tuo aplikaattori-versio. Eli jos jotain saisi toivoa niin se, että tuote palautettaisiin tuubimuotoon.

UD_Lounge_udepp_07

UDEPP on edelleen mun suosikkeja luomivärinpohjustajien joukossa, koska se ei edelleenkään ole mua kertaakaan pettänyt. Olen nyt ehkä keväästä tai alkukesästä saakka käyttänyt tätä uutta versiota, kun Narsin pohjustaja tuli tiensä päähän ja edelleen tämä toimii yhtä hyvin kuin ennenkin. Luomivärit pysyy paikoillaan pitkälti vaikka yöhön saakka.

Tästä tuotteesta on myöskin erilaisia versioita: *Sin, Minor Sin, *Eden, *Caffeine ja Anti-Age. Sin ja Minor Sin ovat shimmerisiä, eli jättää iholle selkeän valohehkun, hieman eri sävyisenä vain. Eden ja Caffeine ovat pigmenttisempiä ja mattaisempia lopputulokseltaan, eli sopivat luomille, jotka kaipaavat värintasoitusta enemmän. Anti-Age näyttää iholla samalta kuin Original, eli läpikuultavalta, mutta on Originalia hoitavampi ja kosteuttavampi, eli sopii kuiville luomille ja aikuisemmalle henkilölle paremmin.

UDEPP levitetään puhtaille silmäluomille ja suoraan sen päälle suditaan luomivärit. Yksi yleisimpiä kysymyksiä luomivärinpohjustajista on juurikin se, että pitääkö se puuteroida ennen luomivärin laittamista. Mä en ole koskaan puuteroinut, mutta olen kuitenkin kuullut, että jotkut tekee niin. En kuitenkaan tajua miksi, koska yksi pointti pohjustajassa on se, että luomivärien sävyt on kirkkaampia ja intensiivisempiä, kun ne levitetään aavistuksen tahmealle pohjalle.

UD on kyllä osunut kultasuoneen keksiessään tämän tuotteen!

Saatu blogin kautta.
*postauksessa mainoslinkkejä

.MIDNIGHT RUN 2016.

*Postauksessa mainoslinkki

Kyllä on taas koeteltu. Lauantaina oli taas Midnight Run -juoksutapahtuma, johon osallistuin nyt neljättä vuotta putkeen. Tällä kertaa ihan rehellisesti vähän epäilin, että pääsenköhän juosten maaliin saakka, kun kesän juoksulenkeillä on alkanut vähän polviin sattumaan jos juoksulenkki on ollut vähän pidempi.

MidnightRun16

Ihmeesti siinä kuitenkin ihmisten imussa se 10 kilsaa vaan tuli täyteen. Muutamia kävelyaskeleita otin vain niillä kahdella vesipisteellä. Toki mun perusvauhti oli alun nopeamman pyrähdyksen jälkeen melko hidas, mutta silti: juosten koko matka.

Sää ei tällä kertaa oikein suosinut, vettä satoi ihan koko ajan ja mä olin suht märkä jo ennenkuin päästiin edes juoksemaan. Se katumuksen tunne siellä ryhmän seassa seistessä, kun en ottanut sitä pirun muovista sadetakkia mukaan, joka olis ollut siinä eteisen kaapissa, oli käsinkosketeltava. Alkumatkalla juostessa pyrin välttelemään isoimpia vesilätäköitä, mutta sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran mulasin yhteen sellaiseen ja kastelin lenkkarini läpikotaisin, annoin vaan mennä. Voin kertoo, että en oo varmaan ikinä ollut yhtä märkä vaatteet päällä :D Jätin junan penkillekin hienon peffan kuvan märistä vaatteistani :D Eihän mulla tietenkään mitään vaihtovaatteita ollut mukana.

Mutta se täytyy sanoa, että vaikka oikeasti kastuin aivan läpikotaisin niin *Sensain 38 Volumising Mascara kesti ripsissä hyvin! Ripset oli ehkä vähän enemmän liimautuneet yhteen, mutta siellä ne ripsivärit oli silmissä silti edelleen. Ei ollut mitään suttuja. Ten Points!

MidnightRun16_2

Uusi turkoosi juoksupaita sopii kivasti tähän riviin jatkoksi. Olen näitä juoksupaitoja käyttänyt ihan muutenkin juoksulenkeillä käydessäni tai jossain eräretkellä, koska onhan nämä hyviä paitoja.

Juoksuajat vuosittain:

2016 – 01:12:49
2015 – 01:16:10
2014 – 01:12:16
2013 – 01:10:13

Jännä sinänsä, että sinä vuonna, kun ylipäätään aloitin koko juoksemisen, eli olin ihan täysin nollakunnosta aloittanut muutamaa kuukautta aikaisemmin, juoksin parhaimman ajan :D Toki kyse on vain muutamien minuuttien eroista, mutta silti. Viime vuonna meni vähän huonommin, mutta siellä mä taisinkin kävellä ainakin kerran matkan varrella vähän pidempään.

Tälläkin kerralla mulla alkoi jo parin kilsan jälkeen pistämään kylkeen, koska aloitin liian vauhdikkaasti, mutta sitten vähän himmasin vauhtia ja keskityin syvään hengitykseen niin pystyin juoksemaan koko matkan pistämisestä huolimatta ja toki se siitä sitten lieveni ja loppui lopulta kokonaan.

La-su välisenä yönä vasemman jalan polvi sitten tosissaan alkoi jumittamaan ja sunnuntaina en meinannut päästä portaita alakertaan :[ Koirien aamulenkkikin jäi lyhyenlaiseksi, kun pelkkä tasaisella kävelykin tuntui polvessa lievästi sanottuna ikävältä. Googlettelin vähän ja juoksijan polvihan se varmaan on, eli rasitusvamma äkillisestä pitkästä juoksumatkasta johtuen. Mietin, että pitääköhän ens vuonna jättää Midnight Run väliin, mutta noh, katsotaan nyt minkä verran tässä tulee vuoden sisään juostua.

Mun ongelma on se, että en oikein saa itseäni lenkille useammin kuin korkeintaan kerran kahdessa viikossa (ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin kerran kuukaudessakin on aika normaalia mulle) ja se nyt ei hirveästi kuntoa kohenna, jos nyt ei pahennakaan. Ja mun motivaatio juoksuun on miinuksella jos sää on kehno ja mitäs sää meillä täällä Suomessa on pääosin, noh, kehnopa hyvinkin. Mutta nyt mä olen juossut 10 kilsan lenkin täydessä vesisateessa jo kerran, joten ehkäpä tämä nyt vähän opetti mulle sitä, että kyllä huonollakin säällä voi juosta.

*Postauksessa mainoslinkki