Olen nyt harrastanut Project 333 -vaatehaastetta viime vuoden elokuusta saakka ja olen kokenut projektin harvinaisen helpoksi. Aikaisemmat postauksen aiheesta täällä ja täällä. Olen tässä vajaan vuoden aikana karsinut vaatteita aika kovalla kädellä pois vaatekaapistani ja ostanut tilalle jotain sellaista, jota multa on selkeästi puuttunut ja jota olen kaappiini kaivannut. Tosin edelleenkään en ole löytänyt sitä täydellistä pidempää ja paksua neuletakkia, jota olisin kaivannut jo monen monta kertaa talvella. Neuletakin puutteesta riippumatta tämä projekti ei todellakaan ole ollut mikään kärsimysprojekti, mulla on ollut oikein runsaasti mistä valita, kun olen aamulla vaatteita ylleni valinnut. Olen melko tiukasti pysynyt määrittämissäni rajoissa vaatekaapin suhteen ja kuten jo sanoinkin, se on tuntunut todella helpolta. Varsinkin talvella Project 333 on ollut superiisiä, kun kylmyyden takia ei ole voinutkaan käyttää kuin tiettyjä vaatteita, joissa tarkenee, joten vaatteet ei ole kauheasti edes vaihtuneet -> samat muutamat villapaidat ja farkut vaihdelleet vuoroaan päivästä toiseen. Keväällä ja kesällä homma muuttuu monipuolisemmaksi.
Kuva.
Olen kuitenkin nyt tutustunut tämmöiseen kuin univormu-projekti. Projektin ideana on käyttää samaa vaatekappaletta (esim. mekkoa) vuoden jokaisena päivänä ja asustaa tätä yhtä vaatetta monipuolisesti ja mielikuvituksekkaasti esim. kirpputorilöydöillä. Kuulin tästä jo joskus aikoja sitten ensimmäisen kerran, mutta vähän unohdin koko homman, kun hurahdin P333:een ja silloin ajattelin, että P333 olisi enemmän mun tyyppinen juttu. Ehkä onkin, en tiedä, kun en ole tätä univormu-projektia kokeillut. Univormuprojektista on koottu hauska video, jossa projektin aloittaja on koonnut yhteen vuoden aikana tehdyt erilaiset asut, joissa kaikissa on pohjana sama musta mekko. Kuvista näkee, että tällä henkilöllä todella on mielikuvitusta, kun hän on tätä mekkoa asustanut päivästä toiseen eri tavalla. En usko, että mulla riittäisi yhtä paljoa ideoita ja varsinkaan yhtä paljoa värikkäitä yhdistelmiä.
Joku oli linkannut facebookkiin myöskin jutun suomalaisesta opiskelijasta, joka harrastaa samaa, eli käyttää samaa mekkoa vuoden jokaisena päivänä asustaen sitä eri tavalla. Hänen bloginsa löytyy täältä: 1 Dress 365 Days. Tässäkin mekko on lyhyt musta mekko, joka napitetaan edestä kiinni ja jos nyt ymmärsin oikein, on hän ommellut mekon itse. Se mistä tässä blogissa tykkään on se, että samat asusteet näkyy kuvissa usein, eli muut vaatteet mekon ympärillä eivät ole mitään kertakäyttövaatteita nekään, vaan selkeästi lemppareita, joita käytetään uudelleen ja uudelleen.
Olenkin tässä miettinyt, että olisiko musta tämmöiseen yhden mekon haasteeseen? Teoriassa tykkään ideasta ihan pöljänä, mutta entäs käytännössä? Tulisiko ahdistus, kun ei voikaan käyttää jotain muuta lempparivaatetta, koska se näyttäisi mekon kanssa ”vääränlaiselta”? Ehkä tätä pitäisi vain kokeilla, vaikkapa viikko ensin ja fiilistellä, että kävisikö tämä mulle vai pysyttelenkö monipuolisemmassa Project 333:ssa.
Näissä molemmissa linkatuissa sivustoissa on tosiaan otettu univormuvaatteeksi juurikin musta mekko, jossa on lyhyt helma (vähän turhan lyhyt mun makuun) ja mekko on avattavissa ”liiviksi” napituksen ansiosta. Toisen mekossa on lyhyet hihat ja toisen mekko on täysin hihaton. Itse tykkäisin enemmän hihattomasta versiosta, mutta tiedän itseni, että jos helma olisi noin lyhyt, mua ei ikinä nähtäisi pelkästään tuossa mekossa varsinkaan ilman sukkahousuja. Toisaalta lyhyt helma toimii myös farkkujen kanssa, toisin kuin pidempi helma, joka näyttäisi vain ja ainoastaan tyhmältä, jos alla olisi farkut. Ehkä joku ratkaisu voisi olla muunneltava helman pituus? Vetoketju? Nappilista? Mikähän toimisi niin, että se ei repisi alla olevia sukkahousuja ja olisi silti helposti muunneltavista yhdestä toisenlaiseksi? Mekon täytyisi myöskin olla jämäkkää ja kestävää kangasta, mieluiten puuvillaa, joka myöskin kestää toistuvia pesuja ja mieluiten melko tyköistuva ja tietenkin musta (kuinkas muuten). Tykkään myöskin siitä ominaisuudesta, että sen voi avata vaikka kokonaan auki tai pitää myös eri päin päällä (eli etupuoli taakse), jotta se olisi entistäkin monipuolisempi käyttövaate.
Ongelmaksihan tulee täydellisen mekon löytäminen. Mä en todellakaan ole mikään ompelija, eli mekko täytyisi löytää valmiina kaupasta ja veikkaan jo nyt, että se ei ole mikään helppo homma. Yksi vaihtoehto olisi tietysti myös teettäminen ja veikkaan, ettei se ole mitään ihan halpaa, mutta toisaalta siinä ainakin saisi juuri sellaisen mekon kuin haluaa.
Mä olen aina tämmöisissä asioissa aika hitaasti lämpenevää sorttia, joten turha odottaa, että mä olisin täällä jo ensi viikolla julistamassa, että nyt käytän yhtä mekkoa seuraavan vuoden :D Mutta sanotaan näin, että tämä kyllä houkuttelee mua ja jos ihan oikeasti sopivan mekon löytäisin niin en pitäisi projektin aloittamista mahdottomuutena laisinkaan. Mutta jospa ensin kokeilisin vaikkapa viikon verran yhden jo olemassaolevan mekon kanssa, raportoin kun on jotain raportoitavaa :)
Mites, uppoisko teihin tämmöinen yhden mekon univormu-haaste?
.Mari Anniina. 