.MUSTAPÄITÄ VASTAAN.

Varmaan kukaan ei erityisemmin tykkää mustapäistä nenällään. En minäkään, vaikka ne ei mulla toki suuri ongelma olekaan. Niitä on, mutta ne ei ole sellaisia, että häiritsisivät meikkaamista tai muuta vastaavaa. Hoidan kuitenkin ihoa päivittäin ja kuorin säännöllisesti, jolloin mustapäät pysyvät jokseenkin kurissa. Halusin kuitenkin kokeilla jotain keinoja niiden poistoon, jotka olisi helpompia ja kivuttomampia kuin mustapäärauta, jolla olen tähän saakka pärjäillyt.

eleven_tilaus_04

Ensin kokeilin eleveniltä tilattua JorgObén* mustaa Peel Off -naamiota, joka kuoritaan iholta pois, kun se on siihen kuivunut. Virve kehui tätä omassa blogissaan ja tämä on ollut monissa muissakin paikoissa esillä. Ajattelin, että voisihan tätä nyt ainakin kokeilla.

JorgObe_004

Pakkauksessa neuvotaan levittämään naamio puhtaille kuiville kasvoille T-alueelle ja sen annetaan vaikuttaa 25-30 minuuttia kunnes se on täysin kuivunut.

JorgObe_02

Aikamoista mömmöä!

JorgObe_09

Vasemmalla kuvassa ennen operaatiota, oikealla ollaan jo vaiheessa. Naamio on jo suht kuivunut, kohta sen voi repäistä pois.

JorgObe_10

Kas näin! Yritin repiä sen mahdollisimman isona palasena pois, mutta eihän se nyt tietenkään onnistunut, vaan noita riekaleita jäi naamion reuna-alueille vaikka kuinka paljon.

Jälkimmäisestä kuvasta näkee, että naamio on kyllä repinyt ehkä muutaman onnettoman mustapäänkin irti, mutta lähinnä musta tuntuu, että iholta lähti vain sellaista minimaalista ihokarvoitusta.

JorgObe_11

Tässä vielä ennen ja jälkeen kuvat. Ihon pinta tuntui kyllä hieman sileämmältä, mutta muuten en kyllä huomannut juuri mitään eroa aikaisempaan. En nyt ihan tiedä oliko tämä ihan tämän vaivan, ajan ja rahan arvoinen tuote. Voisin nähdä, että jollain sellaisella, jolla mustapäät on enemmän pinnassa ja ikäänkuin ”alttiimpia irtoamaan”, ne saattaisi lähteäkin paremmin irti. Mulla tätä ei nyt kuitenkaan muutamaa hassua matoa lukuunottamatta tapahtunut.

– – –

eleven_tilaus_helmi_04

Toinen mustapäätuote, myöskin eleveniltä, on tämä Missha Nose Pore Cleaning Patch Set -nenätarra. Olen vastaavista tuotteista nähnyt paljon kuvia, missä tarraan on tarttunut hyvin miellyttävä määrä mustapäitä ja odotin tältä jo vähän enemmän kuin tuolta JorgOben naamiolta.

Missha_Pore_02

Paketin takana on käyttöohjeet, eli ensin puhdas iho kastellaan läpikotaisin nenän alueelta, sitten tarra lätkäistään paikoilleen. Kostutin tarran vielä pintapuoleltakin, että se varmasti ottaa kunnolla kiinni. Sitten odotellaan 15-20 minuuttia, että tarra kuivuu ja repäistään varovasti iholta irti.

Missha_NosePore_CleaningPatch_02-2

Hyödynsin ensin Mösjöön mustapäisempää nenää tähän, koska olin vähän pettynyt tuloksiin oman nenäni kanssa, kun sitä JorgObea kokeilin. No tällä kertaa en oikein osannut vielä ajatella, että sen pitää tosiaan olla ihan kunnolla märkä sen ihon ja lapun, kun se liimataan iholle ja näinollen se ei sitten ollutkaan kunnolla kiinni joka paikassa :(

Missha_NosePore_CleaningPatch_04-2

Mustapäitä kuitenkin ihan selvästi lähti Mösjöön iholta, mutta ei läheskään sellaista määrää kuin etukäteen odotin. Olin taas vähän pettynyt, mutta tässä kokeilussa tosiaan ongelma saattoi olla sekin, etten tajunnut kastella lappusta kunnolla. Kokeilen tätä Mösjöölle myöhemmin vielä uudestaan.

Missha_NosePore_CleaningPatch_08-2

Sitten oli mun vuoro kokeilla. Kuvassa vasemmalla ennen, keskellä homma kesken ja oikealla lopputulos. Tällä kertaa lappu oli kyllä todella hyvin kiinni, kun kastelin klyyvaria enemmän ja vielä kostein sormin taputtelin lapun kunnolla joka paikkaan. Mutta kuten lopputulos-kuvasta näkee, ei mitään silmin nähtävää muutosta ole havaittavissa edelleenkään.

Missha_NosePore_CleaningPatch_15

Mun nenän jäljiltä mustapäälappunen näytti tältä. Joitakin hassuja ihomatoja oli tuohon jäänyt kiinni, mutta eipä juuri mitään siltikään. Ihokarvoja tuntui taas vähän lähteneen tuossa mukana. Nenää tarkemmin tarkasteltuani voin sanoa, että selvästi poistettavissa olevia mustapäitä oli kyllä näkyvillä runsaasti.

Missha_NosePore_CleaningPatch_16

Päädyin tämän operaation jälkeen vielä rankaisemaan klyyvariani tällä vanhalla kunnon ihomatoraudalla, joka mulla on ollut kosmetologikoulu-ajoista lähtien. Ja kyllä muuten lähti vielä moskaa ihosta! Täytyypä tässä siis taas todeta, että nuo erilaiset mustapää-tuotteet saa näköjään jatkossakin jättää kauppaan, kun tämä mustapäärauta hoitaa homman niin paljon paremmin!

*postauksessa mainoslinkkejä
( = saan pienen korvauksen, jos päädyt ostamaan tuotteita verkkokaupasta minun linkkini kautta)

.LIIKUTA SITÄ RUHOA.

Kuten tuossa uikkari-postauksessa mainitsin, sisuunnuin niin paljon siitä sovituskopin peilissä nähdystä kuvajaisesta, että menin ja hankin salikortin. Totuus on, että ei se 35-vuotias ruho enää vaan pysy kuosissa jos sitä ei liikuta.

Olen aina ollut hoikka ja normaalivartaloinen. En lihaksikas tai muutenkaan mitenkään atleettinen, mutta sellainen normaalin kiinteähkö kuitenkin. Nyt alkaa kuitenkin tulemaan näköjään ikä ja laiskuus vastaan ja huomaan vartalossa sellaisia muutoksia, joista en pidä.

Mulla on aina ollut hyvin siro yläkroppa: mulle menee edelleen sama rintaliivikoko kuin 18-vuotiaana ja pitkään tuntui siltä, että kilot ei yläkroppaan kerry ollenkaan. MUTTA nykyään huomaan, että liivien ympärille, varsinkin selkäpuolelle, on muodostunut möykkyjä. Läskimöykkyjä. En tykkää ollenkaan.

Reidet ja takapuoli on aivan varmasti laajentuneet moneen suuntaan, mutta menen silti edelleen 36-kokoisiin farkkuihin (ainakin käytettyihin, haha). Nykyään ne farkut vaan vähän ikävästi kiristää ja puristaa. Ja mikä juttu se on, että ihmiselle pitää kertyä joku hiton läskilöllö polven sisäsivulle? Miksi?! Ja minkä halvatun takia sitä rasvaa kertyy kyllä joka hemmetin muuhun paikkaan, mutta ei milliäkään lisää massaa rintoihin? On tää prkl.

Laardia on siis päässyt tässä vuosien varrella kertymään silleen salakavalasti vähän jokapaikkaan ja olen jo muutamana talvena huomannut sen, että jos juoksemisen lopettaa syksyllä eikä koko talvena liiku käytännössä ollenkaan (hyötyliikuntaa mukaan laskematta), näkyy se vartalossa nykyään jo sen yhden talven aikana ihan selvästi, kun ennen pystyi olemaan liikkumatta vuoden parikin ennen kuin oikeasti näkyi mitään isompia muutoksia. Ikä ei tule yksin, sanotaan, ja se sanonta tosiaankin pitää paikkansa. Ikä tulee ja tuo mukanaan ystävänsä Ihran, jota se levittelee joka paikkaan (paitsi sinne rintoihin).

Just in case joku nyt loukkaantuu mun sanavalinnoista: mua ei vois vähempää kiinnostaa miltä muut ihmiset näyttää, minkä kokoisia ne on ja onko niillä lihaksia vai läskiä, se on mulle aivan se ja sama, jokainen on sitä mitä on. Tässä on nyt kyse siitä, miten koen oman vartaloni muutokset.

salikortti_02

Juteltiin salikorttien hankkimisesta Mösjöön kanssa jo syksyllä, kun lopetin juoksemisen (koska pimeää, kylmää ja masentavaa, ei huvita) ja meidän piti hommata ne viimeistään marraskuussa. Mutta sitten räpsäytin silmiäni ja olikin jo helmikuu eikä salikortteja oltu vieläkään hankittu. Kappas kehveliä. Tää on muuten toinen ikääntymisen sivuoire: aika menee naps vaan eteenpäin niin ettei edes tajua. Helmikuun lopussa me sitten lopulta mentiin sinne halvatun salille ja hommattiin ne kortit sinne.

Siellä on nyt tullut käytyä keskimäärin 3 kertaa viikossa, riippuen miten mun työvuorot antaa myöten. Pyritään kulkemaan siellä yhdessä, jotta vietettäisiin aikaa yhdessä myös siellä ollessa, mutta toki joitakin kertoja tulee, että käydään siellä myös omillamme. Alkuun meidän ajatus on, että kun tekee edes jotain, se on parempi kuin ei mitään. Mösjöö kehitteli meille sellaisen koko kropan treenin, johon menee noin tunti. Kun ollaan jonkun aikaa käyty, aletaan treeniä pilkkomaan osiin niin, että esim. jalkatreenit on oma käyntikertansa jne. Mutta edelleenkin: minkä tahansa tekeminen on parempi kuin ei mitään. Jos jonain päivänä ei huvita tehdä muuta kuin juosta matolla niin sitten vaan juostaan matolla.

Mä olen aina ollut sellainen, että kun mä tosissani päätän jotain, silloin se myös tapahtuu. Niin kauan, kun mulla on sellainen olotila päässä, että ”pitäis varmaan”, en saa tehtyä mitään. Jos olen ostanut lipun syksyn Midnight Runiin, pidän myös huolen siitä, että juoksen kesän aikana niin paljon, että pystyn sen kympin juoksemaan. En vaan hyväksy sitä itseltäni, että jos olen lipun ostanut, jättäisin menemättä. Sama homma nyt tämän salin kanssa. Koko talven ajan se salikortin hankkiminen on välillä vilahtanut mielessä, mutta en ole tosissani päättänyt ja sopinut Mösjöön kanssa, että minä päivänä me mennään sinne käymään ja sitten se vaan aina jäi ja jäi. Nyt sitten sain sen ketutus-kipinän siellä sovituskopissa ja päätettiin samantien minä päivänä sinne mennään tutustumaan ja silloin sitten kanssa mentiin ja heti seuraavana päivänä mentiin treenaamaan ekaa kertaa.

Tämän päätöksen myötä mun ajatukset liikkumista kohtaan on jo muuttuneet. Tähän saakka on ollut vähän sellainen hälläväliä-fiilis, mutta nyt se suorastaan kiinnostaa ja saatan jopa tehdä jotain liikkeitä kotonakin! Ja se on lähes täysin ennenkuulumatonta. En ole koskaan osannut jumpata kotona, koska mun päässä koti on rentoutumiseen ja oleskeluun tarkoitettu tila. Liikkumaan mennään johonkin muualle. Nyt olen kuitenkin tehnyt kyykkyjä samalla, kun pesen hampaita tai vatsoja sängyssä/sohvalla, kun selaan kännykkää/katon telkkaria.

Tuskin musta ikinä tulee mitään fitness-pimua, enkä haluakaan, mutta olisi kiva saada vähän parempi lihaskunto ja yleiskunto ylipäätään ja sen myötä voisi mennä ohi moni hartia/selkäkipukin, jotka vaivaa säännöllisen epäsäännöllisesti töistä (ja iästä?) johtuen.

Tätä kirjoittaessa olen tehnyt niitä hampaidenpesu-kyykkyjä kohta kaksi kuukautta ja salilla on käyty reippaat pari viikkoa ja huomaan jo jotain eroa lihaskunnossa, eniten jalkojen osalta. Jaksoin juosta matolla 5 km:n matkan tasaista 9 km tuntivauhtia ilman mitään hidasteluja tai isompaa puuskuttamista. En ylipäätään hengästy enää niin herkästi arkisissa toimissa ja pelkästään työmatkakävelykin tuntuu kevyemmältä, kun jalkojen lihakset on paremmassa kunnossa. Töissä alalaatikoille kyykkääminen tai portaiden kiipeäminen ei enää tunnu ollenkaan samalta kuin ennen ja tykkäänkin nykyään töissä käyttää enemmän portaita hissin sijaan, aina kun mahdollista.

Ulkoisesti en vielä huomaa isompia muutoksia (paitsi, että farkut ei kiristä vyötäröltä enää ihan yhtä paljon!), mutta kyllä nekin sieltä pikkuhiljaa tulee. Pääasia, että tästä tekemisestä on hyvä fiilis ja huomaan itse ne pienet muutokset. Kyllä tää tästä!

Kesäkuntoon 2018! :D

.LOMALLE SIMMAREITA.

Tiedättekö mitä mä vihaan? Vaatekauppojen sovituskoppeja. Niissä on useimmiten semiahdasta, verhot/ovi ei pysy kiinni ja se valo. Se valo on jotain aivan kammottavaa. Joka ikinen pienikin muhkura ja epämääräisyys vartalossa korostuu moninkertaisena niissä valoissa.

Syy miksi olen tässä viime aikoina kuluttanut vaatekauppojen sovituskoppeja on siinä, että yritin etsiä joitakin kivoja bikinejä ja/tai uikkareita etelän lomaa varten. Bikinien yläosia mulla oli ihan kivasti jo ennestäänkin, mutta alaosia on aina ollut tyyliin vain yhdet ja nyt halusin jotain aivan toisenlaista, kuin mitä mulla on aikaisemmin ollut.

Kävin Lindexissä ja H&M:ssä sovittelemassa muutamia alaosia ja samalla paria yläosaakin ja tulipahan vaan realiteetit vastaan niissä sovituskoppien valoissa, että jätin kaikki bikinit kauppoihin. Tuli sellainen olo, että näytän joltain selluliittiselta merileijonalta ja näinollen mitkään bikinit ei näyttäneet missään määrin hyvältä sovituskopissa. Eikä kaupoissa muutenkaan tuntunut olevan juuri minkäänlaisia valikoimia bikineissä/uikkareissa tähän vuodenaikaan.

Saman päivän iltana kävin tekemässä tilauksen H&M:n verkkokauppaan, koska sieltä kyllä sitten löytyi valikoimaa uima-pukuosastolta vaikka kuinka paljon! Ja seuraavana päivänä kävin hankkimassa salikortin, koska prkl.

loma-simmarit

Maksettiin hiljattain lennot ja hotelli Teneriffalle Puerto de la Cruziin ja siitä innostuneena ylipäätään lähdin tsekkailemaan tätä mun simmari-valikoimaa. Kuten sanoin, yläosia mulla oli ennestäänkin ihan kivasti, mutta lomakohde-henkistä uimapukua ei todellakaan ollut, joten siitä syystä tämä kokouikkari (1) lähti mukaan. Lähti pari muutakin, mutta kotona niitä sovitettuani sain todeta, että muut ei vaan sopineet mulle syystä tai toisesta, mutta tämä sivuritilä-uikkari toimi oikein mainiosti! Tuohon joku saronki vyötärölle niin kyllä!

Värikkäämmät kolmiobikinit (2) mulla oli jo ennestään (nekin H&M:stä aikoinaan hankittu) ja niillä saa kivasti väriä mustaan alaosaan jos sille päälle sattuu. Kolmio-biksut mustavalkoraitaisella kuminauhalla (3) on uudet, ne näytti kivoilta ja ihme kyllä, istui mun päälle ihan täydellisesti! Tälleen lähes tissittömänä erinomainen saavutus, sanoisin. Marlies Dekkersiä imitoivat mustat biksut mulla oli myöskin jo ennestään (nekin kai H&M:stä) ja ne on yksinkertaiset, mutta silti mielenkiintoiset omalla tvistillään.

Bikinien alaosia mulla on nyt sitten kahdet: matalammat alushousumallit (5), joissa on koloviilto sivuilla ja nämä oli mulla ennestään (H&M myöskin). Näillä saa vähä pienemmät rusketusraidat jos sellaisia nyt ehtii ylipäätään kehittyä viikossa tämmöiselle A-neloselle. Toiset taas on tämmöiset huomattavasti korkeavyötäröisemmät (6), joissa on tuollainen naruviritelmä molemmilla puolilla lantiota. Tilasin kokeiluun sellaisia kokonaan umpinaisia korkeavyötäröisiä alaosia myös, mutta niistä tuli vahvasti mummoalushousu-fiilis, jota taas näistä naruviritelmistä ei tullut yhtään.

Hirveen kiva nyt lähtee tämän (kovasti värikkään) simmari-kokoelman kanssa lämmöstä nauttimaan! Mutta kyllä mä vaan sanon, että miksi sinne sovituskoppeihin ei saisi jotain pehmeämpiä valoja, ettei ihmisillä mene aivan ilta pilalle. Kotona, kun näitä sitten sovittelin, ei ollut OLLENKAAN samanlainen olen-hirveä-läski-selluliitti-valas -olo. Mut katsotaan nyt millainen fiilis siellä Teneriffalla sitten taas on. Saletisti pukeudun johonkin mustaan kokovartalokaapuun koko loman ajaksi ja tulen takaisin aivan yhtä valkoisena kuin lähtiessä :D